Median muuttuessa digitaaliseksi sisällöt leviävät Internetin kautta puhelimiin, tietokoneisiin, tablet-laitteisiin, pelikonsoleihin, nettiin liitettyihin televisioihin ja moniin muihun laitteeseen. Miten muutos tapahtuu, miten hitaasti ja kuka muutoksen hallitsee onkin vaikeampi kysymys. Musiikkialaa lukuunottamatta Suomessa tullaan sen verran kansainvälistä mediakehitystä jäljessä, että edelläkävijämaista voi poimia viitteitä Suomenkin median kehitykseen vuonna 2011.

Televisio

Television katselutavat muuttuvat enemmän muun median kulutuksen kaltaiseksi: katsoja päättää yhä useammin milloin hän haluaa ohjelmat katsoa. Tallentava digiboksi, PC ja uudet palvelut, kuten Elisa Viihde ja TVkaista nauhoittavat televisio-ohjelmat, jonka jälkeen niitä on mukava katsella sopivana ajankohtana. Lähes kaikilla ilmaiskanavilla on omat nettisivunsa, josta voi katsella joitakin kanavan ohjelmia jälkikäteen. Viestintäviraston tutkimuksen mukaan Suomessa erityisesti nuoret, nettisukupolvi, on jo siirtynyt vahvasti uuteen tapaan katsoa televisiota, kuitenkaan unohtamatta perinteistä TV:tä.

Suomesta puuttuu kokonaan yhdysvaltalaisen Hulu-palvelun kaltainen toimija, joka kokoaisi nettiin usean kanavan ohjelmat houkuttelevaksi kokonaisuudeksi. Joka tapauksessa, televisio-ohjelmien katselu PC:llä lisääntyy ja uusia televisiolaitteita kytketään nettiin YouTube-videoiden ja Ylen Elävän arkiston ja Areenan katselua varten.

Lehdet

Painetun sanomalehden lukijamäärän ja liikevaihdon lasku jatkuu. Suomessa lasku ei ole ollut niin vauhdikasta kuin suurilla markkinoilla, mutta näköpiirissä ei ole mitään mikä pysäyttäisi painettujen lehtien kutistumista. Vuoden 2011 toivonkipinät ovat digitaalisella puolella, kuten lehtisovellukset Apple iPad- ja muille tablet-laitteille ja muut maksukokeilut netissä. Sama trendi, mutta lievempänä koskee aikakauslehtiä, jotka myös investoivat sormitietokone/lätty-sovelluksiin. Journalismi ja uutiset eivät häviä mihinkään ja niillä tehdään rahaa tulevaisuudessakin, mutta lehtiyhtiöt joutuvat jatkamaan uusien ansaintamallien etsimistä vuonna 2011.

Musiikki

Musiikkiteollisuus asettuu aloilleen kymmenen vuoden mylleryksen jälkeen. Musiikkia luultavasti kuunnellaan ja harrastetaan nyt enemmän kuin koskaan. Musiikkia on tarjolla runsaasti ja sitä on helposti saatavilla laillisesti netistä (esimerkiksi Spotify, YouTube), radiosta ja televisiosta. Suuret levy-yhtiöt ja niiden tallennemyynti ei enää palaa 1990-luvun kulta-ajan tasolle, mutta konsertit, oheistuotteet ja nettiin syntyvät palvelut (kuten Hitlantis), jotka tarjoavat uusia kokemuksia tukevat musiikkiin liittyvää liiketoimintaa.

Kirjat

Kirjallisuudella olisi mahdollisuus vallata enemmän ihmisten aikaa ja euroja vuonna 2011 menemällä rohkeasti digitaaliseen maailmaan mukaan. Koska muut mediat ovat jo hyvin edustettuina netissä, mutta suomenkielistä kirjallisuutta ei ole e-kirjoina vielä riittävästi saatavilla, nettiä pääasiallisena medianaan käyttävät ihmiset eivät kohtaa kirjallisuutta lainkaan. Heidän ajankäyttönsä ja ostovalintansa kohdistuvat johonkin toiseen mediaan.

Suomesta puuttuu myös Amazon.comin tapainen täysin yhteenhitsattu e-kirjakauppa, lukulaite ja lukusovelluspalvelu, mutta vuonna 2011 sellaista sopii odottaa. Tulevina vuosina Suomenkin kirjamarkkina seuraa kuitenkin suuren maailman mallia. Yksi suurimmista kustantajista (McGraw-Hill) totesi e-kirjan olevan kirjallisuudelle suurin asia sitten painokoneen keksimisen.

Elokuva

Elokuva kehittyy edelleen mediana, josta ollaan valmiit maksamaan – myös netissä. Elokuvateattereissa käynnit ovat lisääntyneet ihmisten hakiessa täysivaltaista kuva- ja äänikokemusta, josta nautitaan ystävien kanssa. DVD-tallenteiden myynti ja vuokraus on laskusuunnassa ja teräväpiirtoformaatin, Blu-rayn, ensimmäiset vuodet eivät ole saaneet sijoittajia hurraamaan. Kasvua on sen sijaan netissä, sillä elokuvista maksetaan kun niitä vain siellä on helposti tarjolla. Haasteena alalla onkin miten siirtyä entistä enemmän nettijakelun varaan ja pois perinteisestä aikaikkuna-liiketoimintamallista. Epäilijöiden kannattaa kokeilla hyvin toteutettua ja edullista Voddler-elokuvavuokraamoa tai pelkistettyä SF Anytime-vuokraamoa.

Radio

Radio etsii identiteettiään netin, television ja nuorempien sukupolvien puristuksessa. Radioliiketoiminnassa pyörivä (vaatimaton) rahamäärä on pysynyt samalla tasolla ja kenties pysyykin siinä niin kauan kun television ja radion kanssa kasvaneita sukupolvia vielä on markkinoilla. Nettisukupolvi ei ymmärrä radion konseptia lainkaan. Television ja netin käyttö radionomaisesti on lisääntymässä myös muiden kuin nuorten sukupolvien keskuudessa. Vuonna 2011 tuskin tapahtuu mitään dramaattista radioalalla, mutta seuraavina vuosina identiteettiä on syytä tarkentaa tosissaan.