Monet perinteisen kirjallisuuden ystävät ja edustajat pitävät e-kirjaa uhkana koko kulttuurimuodolle. Näinhän ei tietenkään ole. E-kirjalla on mahdollisuus pelastaa kirjallisuus. Todellinen kilpailija kirjallisuudelle on internetissä saatavilla olevat digitaaliset sisällöt, kuten elokuvat, musiikki, TV-ohjelmat ja lehdet. Näistä sisällöistä satunnainenkin mediakuluttaja voi helposti ja edullisesti nauttia tarvitsematta takapuoltaan kotisohvalta nostaa.
Niin kauan kuin valtaosa suomalaisesta kirjallisuudesta on hankittavissa vain perinteisistä myymälöistä ja kirjastoista, muu digitaalinen media vie yleisöä kirjallisuudelta. Mitä kauemmin suomalainen kirjallisuus vitkuttelee internet-aikaan siirtymisessä, sitä varmemmin se häviää kilpailun ihmisten ajankäytöstä.
Verkkokauppa Amazon on jo pelastanut englanninkielisen kirjallisuuden. Yhtiö rakensi viisi vuotta sitten Kindle-järjestelmän, joka koostuu lukulaitteesta, valtavasta valikoimasta e-kirjoja ja mahdollisuudesta ladata teoksia Amazon-kaupasta suoraan laitteen muistiin. Amazon myykin tänä päivänä enemmän e-kirjoja kuin painettuja kirjoja.
Kindle-järjestelmä on osoittautunut niin suureksi menestykseksi, että Amazon on laajentanut sitä muihin sisältötuotteisiin. Yhtiö esitteli edullisen, värinäytöllä varustetun tablet-laitteen, johon e-kirjojen lisäksi voi ladata elokuvia, aikakauslehtiä, musiikkia, pelejä ja TV-ohjelmia. Kirjoja on tarjolla lähes miljoona nimikettä, kun elokuvia ja TV-ohjelmia on valikoimissa toistaiseksi vaatimattomat 100 000 tuotetta.
Asiakkaan kannalta kaikki digitaaliset mediatuotteet ovat Amazonin Kindle-järjestelmässä samalla viivalla. Kun haluttu elokuva, lehti, musiikkikappale tai kirja on löytynyt, sen voi saman tien ladata omaan laitteeseen. Tässä tilanteessa, kun kirjallisuutta on yhtä helppo ja edullista hankkia kuin muitakin sisältötuotteita, kirjallisuudella on hyvä mahdollisuus pärjätä kilpailussa muun median kanssa.
Amazonia ylistävän tarinan tarkoituksena on kertoa, että suomalaisten rakastama kulttuurimuoto – kirjallisuus – voi selvitä voimakkaasti muuttuvassa mediamaailmassa, mutta alalla on dramaattinen muutos edessä. Amazonin tarinalla on nimittäin myös kääntöpuolensa. Verkkokaupan eniten ostetut e-kirjat ovat ilmaisia tai parin dollarin tuotteita. Laajalla englanninkielisellä markkinalla hittituote tuottaa silloinkin merkittävää tuloa kirjailijalle ja sen mahdolliselle kustantajalle.
Pienellä suomenkielisellä kirjamarkkinalla ei yhdelläkään toimijalla ole mitään mahdollisuutta rahoittaa kirjojen tuotantoa parin euron myyntihinnoilla. Jos hintataso painuu kovin alas, rahoitusta kirjojen julkaisuun joudutaan hakemaan muualtakin kuin niiden myynnistä.
Kirjallisuutta lukuun ottamatta suuri osa muusta kaupallisesta mediasta rahoitetaan joko kokonaan tai osin mainonnalla. Television katselu keskeytyy vartin välein mainoksiin, elokuvateattereissa nähdään mainoksia ennen elokuvaa, lehdet joutuvat kilpailemaan mainostajista ja radio elää mainostuloilla.
Onkin melko omituista, että kirjallisuuteen ei ole syntynyt mainosrahoitteisia tuotantomalleja. Esimerkiksi Rosa Liksomin Finlandia-palkinnon voittanut kirja maksaa nyt reilut 20 euroa e-kirjana ja painettuna tuotteena. Entäs jos sen hinta olisi kaksi euroa? Kirjan alussa ja lopussa voisi olla muutama aukeama mainoksia, joiden julkaisijat maksaisivat loput tuotteen hinnasta. E-kirjalle malli sopisi, koska painatus- ja kuljetuskulut eivät tuota lisäkustannuksia jokaiselle kappaleelle ja mainoksia voisi vaihtaa esimerkiksi kuukauden välein.
Hyvä sisältö on luonnollisesti se tärkein asia, minkä vuoksi yleisö jatkossakin viihtyy kirjallisuuden parissa. Kirjallisuuden tuotanto-, jakelu- ja rahoitusmallit tulevat kuitenkin kehittymään voimakkaasti. Mainonta voi olla yksi malli vastata muun digitaalisen median luomaan kovaan kilpailuun ihmisten ajasta ja rahoista.