Levy-yhtiö Universal myöntää olleensa väärässä rajoittaessaan musiikin kuuntelua kopiosuojauksella

”Olemme monella tavalla videotoistopalveluja ja e-kirjabisnestä vuosia edellä. Meillä ei ole samanlaisia sopimusteknisiä ongelmia. Vaikka joitakin lyhytaikaisia yksinoikeuskampanjoita saattaakin olla joidenkin musiikkikauppojen ja artistien kanssa, kaiken musiikin pitäisi löytyä kaikista digitaalisista musiikkikaupoista heti julkaisupäivänä. Musiikin ystäville on annettava paras mahdollinen kokemus. Tämän opimme katkerasti piratismin myötä.”

Näin puhuu Universal Musicin digitaalisen musiikkiliiketoiminnan johtaja Francis Keeling Digitodayn haastattelussa. Johtaja Keeling kertoo myös olevansa tyytyväinen musiikkibisneksen nykytilaan ja erityisesti tulevaisuuden näkymiin. Universal teki vuoden 2012 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 156 miljoonaa voittoa.

Tämä on valtava muutos musiikkiteollisuuden muutaman vuoden takaisiin tuomiopäivätunnelmiin, joka johti musiikkifanien uhkailuun ja oikeuteen haastamiseen. Tarmokkaasti monissa maissa musiikkijärjestöjen ajamat internet-yhteyksien estolait ovat jo vastatuulessa esimerkiksi Ranskassa, jossa ministeri on todennut yksityishenkilöiden jahtaamisen olevan liian kallista saavutettuihin tuloksiin nähden.

Myönteisen muutoksen musiikkiteollisuudelle on aikaansaanut musiikinkuuntelijoille tarjottu valinnan mahdollisuus. Musiikkifani voi ostaa ja ladata omille tietokoneilleen ja mobiililaitteilleen kappaleita MP3-tiedostoina. Kappaleet eivät ole kopiosuojattuja, vaan ostaja voi todellakin siirrellä niitä laitteesta toiseen. Vaihtoehtoisesti musiikkia voi kuunnella haluamallaan laitteella suoratoistopalveluista, kuten Spotify. Musiikin tallennustilasta ei tarvitse huolehtia ja vielä vähemmän kopiosuojauksista.

Universalin Keeling myöntää musiikin kopiosuojausten olleen virhe. Minkäänlaiseen musiikin kuuntelua rajoittavaan kopiosuojausmalliin hän ei enää usko. Päinvastoin, nyt Universal hakee kasvua jakelemalla musiikkia mahdollisimman laajalle yleisölle erilaisiin laitteisiin.

On totta, että esimerkiksi kielialueet eivät musiikissa aiheuta samanlaisia kustannuksia kuin televisio-ohjelmissa, elokuvissa ja kirjoissa. Siksi musiikkia on helpompi jaella täysin samanlaisena tuotteena maantieteestä riippumatta. Ei ole kuitenkaan mitään syytä miksi englanninkielinen elokuva tai suomenkielinen kirja ei voisi ilmestyä esimerkiksi Italiassa samaan aikaan kuin alkuperämaassakin, vai onko? Tuotteen voi ostaa tai olla ostamatta. Käännös tulee aikanaan perässä, jos tulee.

Digitaalisen musiikin lyhyttä historiaa ja pitkää tulevaisuutta käsitellään muun median lisäksi kirjassa Hyvästi media.