H-P Virkki on stuntnäyttelijä, jonka töitä on nähtävissä monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa elokuvissa. Nyt Virkki on kirjoittanut ja ohjannut aivan uudenlaisen kirjan Action! Stuntkohtausten suunnittelu ja kuvaus, jossa yhdistyy kirjallisen ja elokuvallisen ilmaisun parhaat elementit. Kysyimme Virkiltä miten uusi kirja syntyi.

Sinulla on vakuuttava elokuvaura. Mistä sait idean stunt-uraa ja temppuvideoita käsittelevän kirjan kirjoittamiseksi?

Pääasiallinen syy on tietenkin kiinnostus elokuvaan ja sisäinen tarve olla elokuvan kanssa tekemisissä. Kirjahan on muokkaantunut pitkällä aikavälillä stuntkeikkojen lomassa. Sen sisältö kumpuaa käytännön tilanteista. Monet kirjassa kerrotut asiat vastaavat kysymykseen: ”Kun minulla on nuorempia tai aloittelevia stuntesiintyjiä kuvauspaikalla, niin mitä haluaisin heidän tietävän ja osaavan kuvaustilanteessa?”

Oliko sinulle alusta asti selvää, että kirjassa on oltava elävää kuvaa
ja musiikkia mukana?

Kyllä, koska halusin mukaan kuvaustilanteita ja työskentelyä kuvan ja äänen kanssa. Silloin lukija voi verrata kirjan tekstiä näkemäänsä ja kuulemaansa. Halusin lukijan pystyvän itse katsomaan todentuvatko esittämäni ajatukset kirjan videojaksoissa.

Elokuvakirjaa on luonnollista kuvittaa liikkuvalla kuvalla, mutta mielestäni sitä pitää käyttää harkiten, koska muuten unohtuu kirjan perusajatus. Halusin myös kokeilla pyörittää hieman isompaa kokonaisuutta. Onneksi sain mukaani ammattilaisia, jotka hallitsivat oman osaamisalueensa ja enemmänkin.

Yksi salainen tavoitteeni oli päästä työskentelemään läheisesti esimerkiksi kuvaajan, sarjakuvapiirtäjän ja muusikon kanssa. Opin heiltä paljon. Kuvan ja äänen kanssa touhuilu teki hyvää, varsinkin silloin kun oli tunne, että teksti ei kulje tai sitä ei synny ollenkaan.

Miten olet kokenut pioneerin roolin usein vanhojen perinteiden mukaan
toimivalla kirjallisuuden alalla?

Heh! En oikeastaan koe olevani pioneeri tai kirjailija. Sinällään oli aika hämmentävää huomata, että Suomi on hieman jäljessä e-kirjojen myynnissä ja multimediakirjoissa, jos vertaa USA:han. Huomasin myös, että e-kirjasta puhuminen ei oikein auennut ihmisille, eikä kaikilla perinteisillä kustantajilla ollut tietoa sen teknisistä mahdollisuuksista.

Kirjasi työryhmän nimilista on lähes yhtä pitkä kuin jonkin elokuvan
tekijöiden nimilista. Miten näet elokuvan ja kirjallisuuden suhteen
jatkossa?

Samanlaisena kuten aiemminkin. Hyvästä kirjasta on mahdollisuus tehdä hyviä käsikirjoituksia, joista ammattilaiset tekevät toivottavasti hyviä elokuvia. Hyvä teksti on kaiken perusta. Suomalaisista tuoreista elokuvista tulee heti mieleen Betoniyö, Puhdistus ja Tumman veden päällä.

Haastattelu jatkuu kirjan esittelyvideon jälkeen:

Mitkä ovat mielestäsi viisi parasta elokuvaa?

En halua nimetä elokuvia järjestyksessä, enkä voi nimetä vain viittä elokuvaa. Elämäntilanteet ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat ja elokuvat niiden myötä. Elokuvissa voivat ”kolahtaa” yllättävätkin asiat. Kirjassani mainitaan useita elokuvia, joissa on mielenkiintoista stunt-työskentelyä,mutta se ei tarkoita, että ne olisivat mielestäni hyviä elokuvia. Hyviä ja mieleen jääneitä elokuvia ovat esimerkiksi:

Buster Keatonin Steamboat Bill Jr.
– Hauska ja toiminnallinen elokuva, jossa on paljon stuntteja. Busterin tapa liikkua on vertaansa vailla. Komiikkaa parhaimmillaan. Buster on aikakautensa legenda.

Chaplinin poika ”The Kid”
– Näin tämän elokuvan lapsena, ja se jäi mieleeni koskettavana. Muistan vieläkin kohtauksen, jossa itkevä poika vietiin kulkurilta pois. Hauskempana kohtauksena on jäänyt mieleen haarukka-sämpylä tanssi. Chaplinia ei voi sivuuttaa, kun elokuvista puhutaan

Myrskyn ratsastajat ”Point Break” ja Thelma ja Louise
– Toimintaelokuvia olen nähnyt paljon, mutta hyvään toimintadraamaan en ole törmännyt usein. Näitä elokuvia katselen, kun elämänkuviot tuntuvat staattisilta.

Cinemagrapher Style
– Mielenkiintoinen dokumentti, jossa elokuvaajat kertovat työstään.

Concrete Circus
– BBC:n dokumentti, jossa katulajien taitajat tekevät lyhytelokuvia. Lopputuloksia
mielenkiintoisempaa on seurata elokuvien valmistumista kaikkine takaiskuineen. Elokuvasta tuli kotoisa olo.

Transcendence, Birdmen ja 20 seconds of Joy
– Näissä dokumenteissa kerrotaan ekstremelajien harrastajista. Base- ja liitopukuhyppyjen kuvat ovat uskomattomattoman hienoja. Dokumenteissa tuodaan hyvin esille myös esiintyjien motiiveja ja suhtautumista pelkoon ja riskeihin. Pystyin hyvin samaistumaan jännittämiseen, valmisteluihin ja vapauttavaan tunteeseen kun suoritus on ohi.

Listalle voisi vielä lisätä 7 samuraita, Banlieiue 13, Leon, Raha (Bresson R), Boheemielämää (La Vie de Boheme), Dog town and z-boys, Matrix, The Place Beyond The Pines ja monta muuta leffaa.

Mitkä ovat viisi parasta lukemaasi tietokirjaa?

Tähänkään en halua vastata hyvä-parempi-huono logiikalla, koska tietokirjoja määrittää pitkälti minkälaista tietoa on hakemassa ja mitä varten. Esimerkiksi opiskellessani valmentamista löytyi monia erittäin hyviä kirjoja siihen tarkoitukseen. Tätä kirjaa tehdessäni löysin useita hyviä elokuva-alan kirjoja (joista on luettelo kirjan lopussa).
Minulle hyvä kirja ei tarkoita, että se olisi selkeä ja helppolukuinen. Hyvä kirja herättää ajatuksia ja saa pohtimaan. Muutama kirja, joihin palaan yhä uudelleen:

John Fiske: Merkkien kieli
Kirja on viestinnän perusteos, jonka viesti aukeaa minulle jokaisella luku- tai selauskerralla eri tavalla. Kirjan lähdeluetteloa seuratessa on kulunut useampikin tovi.

Suomalainen valmennusoppi, Heikki Kantola, Olympiakomitea
Tämä on hieman vanhempi valmentamiseen liittyvä teos, jossa taidon opettaminen on erittäin selkeästi esitetty. Myös Antti Meron toimittamat valmennuskirjat ovat hyviä.

A Street-Smart Song: Capoeira Philosophy and Inner Life, Nestor Capoeira
Mielenkiintoinen teos brasililaisen lajin ajatteluun ja historiaan. En ole pitkään aikaan ollut capoeirassa aktiivinen, mutta 80-luvulla harrastin muutaman vuoden ja siitä jäi hyvät muistot. Capoeiran maailma on todella kiehtova.

Zen-mieli, aloittelijan mieli, Shinryu Suzuki
Klassikkoteos, joka on koostettu zen-mestarin luennoista. En tiedä onko tämä tietokirja, koska jo määritteleminen on kirjan hengen vastaista. Toisaalta määritteleminenkin on osa kirjaa.

Joseph Cambell Sankarin tuhannet kasvot
Tutustuin tähän kirjaan, kun teimme Pekka Saariston kanssa Robin Hood -näytelmää Porin teatteriin 90-luvulla. Tämä kirja herätti kiinnostukseni myytteihin, symboleihin ja tarinoiden takana oleviin merkityksiin. Cambell sai minut innostumaan Jungista, ja jos tämä lista jatkuisi niin lukija voisi aavistella mikä olisi seuraava kirja…

Mitä voimme odottaa sinulta tulevaisuudessa?
Täytyy katsoa mitä kulman takana on.

* * * * *

Action! Stuntkohtausten suunnittelu ja kuvaus -kirja on luettavissa Apple iPad –tabletilla ja Mac-tietokoneilla, joissa on iBooks-lukuohjelma. Lisää tietoa kirjasta ja näytesivut löytyvät täältä.