Moni kirjailija – varsinkin keski-ikäinen tai sitäkin kokeenempi – on aloittanut kirjoittamisen mekaanisella kirjoituskoneella. Monen kirjailijan urasta haaveilevan taival on myös katkennut koneeseen tuskastumiseen, jolla ei voinut edes korjata kirjoitusvirheitä, saati sitten editoida kokonaisia kappaleita. Remingtonilla, Olympialla, Olivetilla ja IBM:llä on kuitenkin kirjoitettu monta klassikkokirjaa. Nyt 60 klassikkokirjoituskonetta on kerätty yhteen kuvaan.
Pop Chart Lab on tuottanut kirjoituskoneista julisteen, jota se myy kehyksillä ja ilman kehyksiä.
Kirjoituskoneiden 1870-luvulta alkanut kehitys huipentui 1970-luvulla sähköisiin kirjoituskoneisiin, joista mieleen painuvin on IBM:n pallokirjoituskone. Siinä hurjasti pyörivä ja vikkelästi sivuttain liikkuva pallo löi kirjaimet paperiin, korvaten koko vanhan kirjainvarsiin perustuvan mekaniikan.
Tiesitkö muuten miksi edelleen käytössä olevan niin sanotun QWERTY-näppäimistön kirjaimet ovat siinä järjestyksessä kuin ne ovat? Yhden tarinan mukaan mekaanisen kirjoituskoneen näppäimet aseteltiin juuri siihen järjestykseen, etteivät pitkät metallivarret sotkeutuneet toisiinsa näppäimiä lyötäessä. Yleisimmät kirjaimet sijoiteltiin mahdollisimman eri puolille näppäimistöä.