Norjassa on käynnistetty 100 vuoden projekti Tulevaisuuden kirjasto (Framtidsbiblioteket), jossa arkistoidaan kirjailijoiden tekstejä julkaistavaksi vuonna 2114. Pelkästään pitkästä julkaisuajasta ei ole kyse, vaan Tulevaisuuden kirjasto –projektiin liittyy myös metsää. Oslon pohjoispuolella sijaitsevaan metsään on istutettu tuhat puuta, joista tehdään paperia kirjojen painamista varten sadan vuoden kuluttua.

Tulevaisuuden kirjasto -idean takana on skotlantilainen taiteilija Katie Paterson, joka on saanut Oslon kaupungin Bjorvika Utvikling –yksiön tukemaan hanketta.

Taiteilijan ajatus on seuraava. Joka vuosi yhdeltä kirjailijalta pyydetään uusi tätä varten kirjoitettu teksti. Margaret Atwood on ensimmäinen ja David Mitchell toinen kirjailja. Kaikki tekstit arkistoidaan vuona 2019 avattavaan New Deichmanske kirjastoon Bjørvikan kaupunginosaan Oslossa. Tekstejä ei voi lukea, vaan kirjastossa voi ainoastaan käydä katsomassa ketkä kirjailijat sinne ovat kirjoittaneet ja minkä nimiset tekstit heiltä on arkistoitu.

Vuonna 2114 Tulevaisuuden kirjastolla on sata julkaisematonta tekstiä sadalta kirjailijalta. Silloin kaadetaan projektia varten istutetut puut ja niistä tehdään paperia tekstien painamista varten.

Sinänsä jännittävä ajatus julkaista kuuluisan kirjailijan kirjoitus vasta sadan vuoden kuluttua, mutta kirjaston tulevaisuuden kanssa tällä ei ole paljoakaan tekemistä.

Painokoneita ei välttämättä sadan vuoden kuluttua enää ole aktiivisessa käytössä, mutta teknologia on varmasti dokumentoitu niin hyvin, että toimiva laite pystytään rakentamaan – jollei silloisista museoista löydy toimivaa painokonetta. Toinen yksityiskohta, jota projektin vetäjät eivät välttämättä ole ottaneet huomioon, on yleinen suhtautuminen ja lainsäädäntö puiden kaatamiseen sadan vuoden kuluttua. Onko paperin tekeminen kirjan painamista varten enää silloin riittävä syy kaataa puu?

Future Library, Katie Paterson from Katie Paterson on Vimeo.