Tutkimus: Instagram ja selfie-tikut ovat jo muuttaneet matkailua

Murcia Katedraali, nuoret naiset valokuvaamassa

Australiassa turismi on tärkeä ala, jota tutkitaan maan yliopistoissa. Canberran yliopiston professorit ovat julkaisseet sosiaalisen median tutkimuksen The social media tourist gaze, jossa he koehenkilöiden avulla selvittivät valokuvien ja niiden jakamisen vaikutusta turistien matkakokemuksiin.

Jokainen Helsingin keskustassa tai Rovaniemellä viime vuosina käväissyt on varmasti havainnut kameroiden ja selfie-keppien viidakon kaupungin tärkeissä turistikohteissa. Nopeasti yleistynyt selfie-kuvien ja niiden jakaminen Instagramissa, Facebookissa ja muissa sosiaalisen median palveluissa tutkijoiden tulosten mukaan muuttaa jo ihmisten matkakokemuksia, motiiveja matkustaa ja heijastuu seuraavaksi matkailun palveluyrityksiin.

Professorit kirjoittivat tutkimuksestaan yhteenvedon, josta löytyy heidän johtopäätöksiään mitä matkailussa on tapahtumassa:

  • Sen sijaan että matkalla tutkittaisiin kohdetta ja paikallista kulttuuria, matkailusta on monelle tullut sosiaalinen tapahtuma verkossa. Valokuvilla on siinä keskeinen rooli.
  • Kohteet ja nähtävyydet koetaan linssin läpi kuvien mitatessa matkan onnistumista.
  • Matkakohteen houkuttelevuus ja kohteen valinta perustuvat pitkälle kohteen Instagram-arvostukseen ja näkyvyyteen varsinkin nuorilla turisteilla.
  • Matkailijan suhde kanssamatkailijoihin, kohteessa matkailijoita palveleviin ihmisiin ja kotiin jääviin ystäviin muuttuu reaaliaikaisen kuvavirran mukana.
  • Kokemus nähtävyydestä halutaan jakaa sosiaaliseen mediaan heti paikan päällä.
  • Kiinnostus on kääntymässä matkakohteesta ja sen kulttuurista sisäänpäin matkailijaan itseensä.
  • Matkailijoita palvelevien yritysten on otettava huomioon turistien tarve kuvata näkemäänsä ja luotava siihen palveluita, kuten puhelinten latauspisteitä. Toisaalta palvelut, kuten retket, joissa elektroniset laitteet kielletään kokonaan kiinnostavat toisia matkailijoita.

Tutkimus tehtiin pienellä joukolla, mutta tutkijat uskovat sen kuvaavan asenteita hyvin. Kaksi kuuden ihmisen ryhmää valittiin puolentoista päivän mittaiselle lomalle australialaiseen eläintarhaan Jamala Wildlife Lodge, jossa he myös yöpyivät ja kävivät esimerkiksi kylpylässä. Toinen ryhmä sai tehdä puhelimillaan mitä halusi, mutta toiselta ryhmältä kiellettiin osallistuminen sosiaaliseen mediaan kokonaan. Kuvia kiellon saaneen ryhmän jäsenet saivat ottaa, mutta he eivät saaneet jakaa niitä kohteessa ollessaan.

Tutkijat haastattelivat kaikki osallistujat heti kun he poistuivat eläintarhasta. Sosiaalisen median käyttökiellossa olleet matkailijat olivat pettyneitä ja ilmaisivat sen selkeästi. Heidän mielestään kohteesta poistumisen jälkeen jaetut kuvat eivät saaneet niiden ansaitsemia tykkäyksiä. Kuvien esitteleminen jälkikäteen kun kohteesta oli jo poistuttu oli heidän mielestään outoa. Yksi osallistujista kommentoi:

“Minusta tuntuu, että jollemme jaa kuvia … kun koemme jotain mahtavaa, niin kukaan ei saa tietää siitä meidän kokemuksesta, siis meidän lisäksemme”.

Ryhmissä mukana olleet matkailijat olivat keskiluokkaisia 26-45 vuotiaita sekä naisia että miehiä.

Kuvilla voi tosiaan kertoa melko nopeasti minkälaista jossakin paikassa oikein on. Kenties tästä syystä kuvallinen matkaopas-kirjasarja Klaava Travel Guide kiinnostaakin tämän päivän turisteja.


Facebooktwitterredditpinterestmail

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


CAPTCHA Image