Kun perustan tilin sosiaalisen median palveluun, kuten Twitteriin, Instagramiin tai Facebookiin ja ilahdutan maailmaa upeilla ajatuksillani ja vielä upeimmilla kuvillani, olen jo luovuttanut palvelua pyörittävälle yritykselle melkoisen siivun tekijänoikeuksistani silloin kun hyväksyin käyttöehdot. Miten suuri tämä tekijänoikeussiivu ihan konkreettisesti on? Tästä on nyt syntynyt huomionarvoinen kiista Yhdysvalloissa.
Ammattivalokuvaaja Stephanie Sinclair, jonka kuvia ovat julkaisseet esimerkiksi The New York Times ja National Geographic nosti syytteen Mashable-julkaisua vastaan hänen kuvansa luvattomasta julkaisusta. Sinclair oli itse laittanut kuvan julkiseen Instagram-albumiinsa. Sieltä kuvan oli löytänyt suosittu Mashable-verkkojulkaisu.
Mashable yritti ostaa kuvan julkaisuoikeuden Sinclairilta 50 dollarilla. Kauppoja ei syntynyt. Sen jälkeen Mashable käytti Instagramissa (ja monissa muissa palveluissa) saatavilla olevaa sisällön liittämistoimintoa (embed), jonka avulla haluttu kuva tai video tulee näkyviin haluttuun kohtaan mitä tahansa muuta julkaisua. Sinclair katsoi Mashablen rikkoneen hänen tekijänoikeuksiaan liittämällä kuvan artikkeliin ja nosti syytteen.
Oikeudenkäynti päättyi – tai pikemmin ensimmäinen osa mahdollisesti kehittyvässä jatkosarjassa – Mashablen ja Instagramin voittoon. Huhtikuussa 2020 yhtä aluetta edustava tuomari Yhdysvalloissa katsoi Sinclairin luovuttaneen kuvan oikeuksista valtaosan Instagramille:
- ”[Sinclair] luovutti Instagramille oikeuden edelleen lisensoida valokuva. Instagram käytti oikeuttaan aivan oikein sallimalla Mashablen esittää valokuva.”
- Sinclairin hyväksyessä Instagramin käyttöehdot hän myös luovutti Instagramille sen ehtojen mukaisen ”ei-yksinoikeuden, ilman eri korvausta, rojaltivapaan, siirrettävän, edelleen lisensoitavan, maailmanlaajuisen lisenssin sisältöön”.
- Kun Sinclair ”tallensi valokuvan Instagramiin ja luokitteli sen julkiseksi, hän antoi oikeuden Instagramin sisältöjen edelleenlisensoijalle Mashable-julkaisulle sisällyttää valokuva verkkosivulleen”.
Kaksi vuotta aikaisemmin New Yorkissa tuomari oli päättänyt vastaavassa tapauksessa toisin. Amerikkalaisen jalkapallon tähtipelaaja Tom Brady kävi oikeutta, jonka lopputuloksena todettiin julkaisuun muista palveluista liitettävien kuvien mahdollisesti rikkovan tekijänoikeuksia.
Ilman oikeutta maailmanlaajuisesti jaella sisältöjä, joita käyttäjät sosiaalisen median palveluihin lataavat koko yhteisöllisen atk:n ilmiötä ei olisi olemassa. Twitter-viestin Re-tweet -edelleenlähetys tai hauskan kuvan jakaminen kavereille Facebookissa edellyttää, että palvelun tarjoajalla on lupa edelleen jakaa sisältöä. Kuinka pitkälle tämä lupa ulottuu, on valokuvaaja Sinclairin mielestä kohtuutonta.
Nopea kierros suosituimpien sosiaalisen median palveluiden käyttöehdoissa kertoo samaa tarinaa kuin Instagramin ehdot. Perusasetelma on, että käyttäjät saavat pitää omistusoikeuden lataamaansa alkuperäissisältöön, mutta palvelut kaappavat laajat oikeudet sisältöjen käyttöön, jakeluun, muokkaukseen, edelleenlisensoitiin ja jopa johdannaisteosten luontiin. Katsotaanpa ote esimerkiksi Facebookin käyttöehdoista:
”kun jaat, julkaiset tai lataat tuotteillamme tai niiden yhteydessä sisältöä, jota koskevat immateriaaliomaisuuden oikeudet (kuten valokuvat tai videot), myönnät meille ei-yksinomaisen, siirrettävän, alilisensoitavan ja maailmanlaajuisen lisenssin säilyttää, käyttää, levittää, muokata, kopioida, kääntää ja esittää tai näyttää julkisesti sisältöäsi sekä luoda siitä johdannaisteoksia”.
Facebook tarvitsee oikeuden säilyttää ja levittää käyttäjiensä sisältöjä, jotta palvelu ylipäätään toimii, mutta mihin se tarvitsee oikeutta muokata, kääntää ja luoda johdannaisteoksia käyttäjien sisällöistä on sitten se kohta mistä joku saattaa joskus olla eri mieltä.