Digitaalinen kulttuuri on jo kansallista perinnettä: Museovirasto nosti demoskenen Elävän perinnön luetteloon

demoskene esimerkkikuva: black maiden interceptor, lähde wikipedia

Luovuus digitaalisen median parissa otti huhtikuussa 2020 paikan kansakunnan yhteisessä muistissa. Musevovirasto, joka monen muun tehtävänsä ohella pitää yllä luetteloa kansallisesta Elävästä perinnöstä, on valinnut digitaalisen kuvaa ja ääntä yhdistelevän demoskene-lajityypin yhdeksi uudeksi perintölajiksi. Muita vuonna 2020 luetteloon nimettyjä perinteitä ovat esimerkiksi sahansoitto, nukketeatteri ja romanien hevostaidot.

Pääsystä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon voi tulla vielä isompi asia, sillä tästä luettelosta voi vuosittain ehdottaa yhtä perinnettä Unescon aineettoman perinnön listalle, jolla onkin sitten maailmanlaajuista kiinnostusta. Esimerkiksi Espanjan Valenciasta Unescon aineetonta perintöä edustaa viikottainen kasteluveden säännöstelykokous, jota edelleen pidetään kaupungin vanhassa keskustassa.

Museovirasto kuvailee Elävän perinnön luetteloon pääsyn kriteerejä näin:

”Luetteloon nimeämisessä tärkeä peruste on ollut aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osa suuren ihmisjoukon elämää. Osa ilmiöistä taas elää suppeamman yhteisön kannattelemana.”

Hienoa Museoviraston nimeämisprosessissa on se, että ehdotuksia voi tehdä kuka tahansa asiaan varattujen Wiki-sivujen kautta. Tämä voi hyvinkin olla kanava, jota kautta demoskene on päässyt kuvaan mukaan.

assembly Helsinki 2004. kuvalähde wikipedia
Assembly Helsinki ennen LCD-näyttöjen yleistymistä.

Mikä ihmeen demoskene?

Demoskenen näkyvin ilmentymä on Helsingissä kerran tai kaksi vuodessa järjestettävä Assembly-tapahtuma. Harrastajat kokoontuvat tilaisuuteen tekemään uusia teoksia ja kilpailemaan. Teokset ovat yleensä lyhyitä, mahdollisesti pelimäisiä kuvaa ja ääntä yhdisteleviä näytteitä. Ne tehdään ohjelmoimalla.

Demoskenestä on hyvä kuvaus aineettoman kulttuuriperinnön kannalta tällä sivulla.

Tämän digitaalisen taidemuodon tai harrastusmuodon harrastajayhteisö on kansainvälinen. Niinpä Suomen demoskenen nimitys Elävän perinnön luetteloon on herättänyt innostusta myös ulkomailla.

Suhteellisen nuori digitaalinen kulttuuri ja sen yksi lajityyppi demoskene väistämättä tulevat elämään ajan ja teknisten mahdollisuuksen mukana. Miten elävää perintö saa olla, että se pysyy perinnelistalla?

Toisaalta, maailmalla on jo syntynyt yhteisöjä, jotka harrastavat esimerkiksi vanhoja tietokoneita, kuten Commodore ja Amiga-laitteita, joilla demoskene aikanaan syntyi. Myös vanhat modemit ja BBS-boksit (joita voi pitää jonkinlaisina sosiaalisen median ja blogin esihistoriallisina esi-isinä) löytävät harrastajia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *