Voi tuntua oudolta, mutta Instagram-kuvapalvelusta ja Whatsapp-viestipalvelusta saatta olla kehittymässä merkittäviä uutiskanavia. Näin kuitenkin päättelee tuore Reuters instituutin digitaalisten uutisten kehitystä seuraava raportti (Reuters Institute Digital News Report 2020). Vielä erikoisemmaksi asian tekee se, että ihmiset eivät kovin vankasti luota sosiaalisen median palveluiden kautta saataviin uutisiin, mutta silti mielellään seuraavat uutisvirtaa niiden kautta.

Muistellaanpa hetki yli kymmenen vuoden takaista aikaa kun Twitter aloitti. Se oli alunperin tarkoitettu kavereiden kesken käytävään yhteydenpitoon. Alussa lounastapaamiset, kinkkusämpyläkuvat ja viikonloppusuunnitelmat olivat pääosassa. Jossain vaiheessa markkinoijat löysivät Twitterin kanavana kertoa tuotteista ja journalistit paikkana seurata mistä ihmiset puhuivat ja ehkä löytää uutisvinkkejä. Twitteristä kehittyi niin tärkeä uutis- ja keskustelukanava, että nykyään Yhdysvaltain presidentti käyttää sitä pääasiallisena tiedotusvälineenään.

On aivan mahdollista, että Instagram ja Whatsapp -palveluiden käyttötavat muuttuvat suuntaan, jossa niitä käytetään yhä enemmän uutisten välittämiseen. Facebook, Youtube, Twitter, Whatsapp ja Instagram -palveluiden kasvu uutiskanavina on vahvaa, sillä perinteinen media on jäämässä jalkoihin nopeassa digitaalisessa tietovirrassa.

Televisio ja digitaalinen media hallitsevat tänä päivänä lähes kokonaan uutisten jakelua. 72% ihmisistä on hakenut uutisia verkosta ja 69% katsonut niitä televisiosta vuonna 2020 Reutersin raportin mukaan. Painetut uutislähteet sen sijaan saattavat kadota muutamassa vuodessa – niin nopeaa niiden hiipuminen on. 26% ihmisistä on lukenut paperille painettuja uutisia vuonna 2020. Pudotus vuodesta 2013 on dramaattinen, sillä seitsemän vuotta sitten vielä 63% ihmisistä luki uutiset paperilta.

Sanomalehdet ovat pyrkineet siirtämän maksullisen tilauksen mallin paperilehdestä verkkoon jo vuosia. Parhaiten siinä ovat onnistuneet kansainväliset brändit kuten Wall Street Journal ja Financial Times. Pohjoismaiden markkinat näyttävät olevan edelläkävijänä tilausmallin omaksumisessa. Keskimäärin 26% Reutersin kyselyyn vastanneista pohjoismaiden asukkaista maksaa verkkouutisista. Tämä on merkittävä määrä.

Se voi olla merkki tilausmallin asteittaisesta onnistumisesta verkossa. Nykyisen kaltainen malli, jossa jokainen verkkosivusto haluaa lukijan maksavan uutisista, on kuitenkin ongelmallinen. Se sopii ihmisille, jotka hakevat uutisensa vain yhdestä lähteestä. Internetin voima on kuitenkin vapaudessa hakea tietoa monesta paikasta. Tähän olisi syytä olla ratkaisu. Tilausmaksu uutisiin, joita tuottavat useat kustantajat.

E-kirjojen, musiikin, ja elokuvien tilauspalvelut ovat olleet alusta lähtien sellaisia, että niistä löytyy monen kustantajan ja studion teoksia. Esimerkiksi Scribd, Spotify ja Netflix jakavat tilaajilta kertyvää tuloa kustantajille käyttömäärien mukaan.

Tässä BBC:n artikkeli missä analysoidaan luottamuspulaa uutislähteisiin.