Kirjoja oli olemassa jo kauan ennen painokoneen keksimistä. Kun noin 500 vuotta sitten Saksassa Gutenberg yhdisti muutaman olemassa olleen tekniikan yhdeksi koneeksi, alkoi kirjojen painaminen. Vastarintaa uudelle teknologialle oli, sillä jäiväthän kirjoja käsin kopioineet ihmiset vaille töitä. Lisäksi kirjojen pelättiin leviävän vääriin käsiin ja aiheuttavan ongelmia. Kun tekniikan kehittyessä media, kuten elokuvat, musiikki, lehdet ja kirjat digitalisoidaan, vastarintaa ymmärrettävästi on, mutta niin ei tarvitse olla. Kuten on monta kertaa aiemminkin nähty, uusi media usein täydentää perinteistä mediaa.
Painettujen kirjojen ulkoasu voi olla itsessään teos, kun digitaalisen kirjan painopiste on sisällössä ja helpossa saatavuudessa
Sähköisiin kirjoihin usein laitetaan kansikuva, joka on alunperin suunniteltu painetun kirjan kanneksi, mutta poikkeuksiakin on. Yhdysvalloissa on joka kuukausi kilpailu parhaan e-kirjan kansikuvan suunnittelijoille. Lisäksi e-kirjat ovat hyvin ratkaiseva teknologinen kehitys, josta on tullut väline nuorille suunnittelijoille ilmaista luovuuttaan.
Painetut kirjat voivat olla kauniita, joskus jopa käsintehtyjä esineitä. Jotkut kirjat nimenomaan suunnitellaan pidettäväksi esimerkiksi kahvipöydällä näyttävästi esillä.
Painettuja kirjoja voi keräillä näyttäväksi kokoelmaksi, kun e-kirjat ovat luettavissa verkosta missä ja milloin vain
Monessa ihmisessä on vähän keräilijää, joten painettujen kirjojen keräily tyydyttää tätä tarvetta. Lisäksi kirjojen keräilyn etuna on kokoelman esittelyn helppous: yleisin paikka näyttää kokoelma muille on kodin kirjahylly, joten kaikki vierailijat sen näkevät.
Myös omaa e-kirjojen kokoelmaa voi esitellä muille harrastajille esimerkiksi Goodreads tai Librarything -verkkopalveluissa, mutta normaalisti e-kirjat ovat tallessa omalla tilillä kaupassa ja omilla laitteilla. E-kirjoihin pääsee siksi käsiksi mistä ja milloin vain.
Muistiinpanot kynällä tai näppäimistöllä
Jotkut lukijat kirjoittavat huomautuksia kirjoihinsa, tai tekevät reunamerkintöjä, jotka auttavat heitä muistamaan tietyn sivun tietyn kohdan ja myös auttavat pitämään mielessä muut kirjassa esille tuodut kiinnostavat asiat. Antikvariaatista ostetuista vanhoista kirjoista löytyy kaikenlaisia erikoisia kommentteja ja muistiinpanoja, mutta loppujen lopuksi yllättävän vähän niitä on. Oppikirjat ovat luonnollisesti oma asiansa, sillä niihin on tarkoituskin kirjata huomioita.
E-kirjoihin voi myös tehdä muistiinpanoja. Muistilaput säilyvät kirjan mukana. Joissakin järjestelmissä, kuten Amazon Kindle, on mahdollista kopioida omat muistiinpanot esimerkiksi omaan tekstinkäsittelyohjemaan jos niille on käyttöä muissa yhteyksissä. Äänikirjat ovat e-kirjoihin verrattuna hieman toisenlainen tapaus, sillä äänitiedostoon on luonnollisesti hankala tehdä muistiinpanoja. Mahdotonta se ei suinkaan ole: joissakin podcast-palveluissa kommentointi on jo toteutettu.
Kirjakaupat ovat monille lukijoille mieluisia paikkoja etsiä uutta luettavaa. Suomalaisille erittäin tärkeitä ovat myös kirjastot.
Sekä kirjastossa että kirjakaupassa voi käydä omalla puhelimella tai tietokoneella mikäli säätilanteen, pitkän matkan tai esimerkiksi tartuntavaaran vuoksi paikan päälle ei ole järkevää mennä. Pandemia-aika osoitti nopeasti miten tärkeitä sähköiset helposti saavutettavat palvelut kansalaisille ovat.
Tärkeimmät päätelmät
Suhteemme mediaan muuttuu kun media muuttuu digitaaliseksi. Vinyylilevyt tulivat takaisin harrastajien levysoittimiin kun iTunes, Spotify ja YouTube valtasivat maailman levytetyn musiikin jakelun. Uusi musiikki ja uudet artistit löytyvät verkkopalveluista, mutta klassikkoja voi olla antoisaa kuunnella levysoittimesta.
E-kirjat ja erityisesti äänikirjat ovat kohonneet suosioon myös Suomessa viimeisen vuoden aikana. Äänikirjoille ei oikeastaan edes ollut markkinoita ennen kuin verkkopalvelut pystyivät tarjoamaan teoksia kirjojen ystäville helpolla tavalla ja kohtuuhintaan. Edistysaskeleita kirjoittamisen, julkaisemisen ja lukemisen suhteen on otettu muitakin, kuten pienten erikoiskustantamoiden synty, omakustanteet ja mahdollisuus päästä kansainväliseen jakeluun.
Perinteisillä kirjoilla tulee aina olemaan tärkeä paikka ihmiskunnan historiassa. Kirjojen – olivatpa ne missä muodossa tahansa – tarjoaman tiedon avulla maailma on kehittynyt ja kehittyy edelleen.
