Internetiin syntyneet uudet julkaisut ja sosiaalinen media ovat tuoneet paljon hyödyllisiä asioita ja myös nostaneet mahdollisuuden tulla kuulluksi uudelle tasolle. Välineenä digitaalinen media on vielä nuori eivätkä tavat, säännöt tai lait ole kokonaan pysyneet kehityksen mukana. Vihapuhe ja verkkohäirintä ovat tämän nopean kehityksen synkkiä puolia, joiden hallintaan kiitettävän selkeä opas tarjoaa nyt työkaluja.

Sananvapausjärjestö Suomen PEN on julkaissut Vihapuhetyökalupakki – Käytännön neuvoja ihmisille, jotka joutuvat verkkovihan kohteeksi -oppaan, jossa annetaan konkreettisia neuvoja miten menetellä jos henkilöön kohdistuva verkkoviestintä tuntuu ylittävän normaalit rajat. Oppaan (PDF-tiedosto) voi ladata omalle tietokoneelle tai tabletille talteen.

Verkkohäirintä voi olla loukkaavien huhujen tai valheellisten väitteiden levittämistä, maalittamista, nimittelyä, kiusaamista, tai muuta vaikutttamista vahingoittamistarkoituksella. Lain kannalta hankalaksi asian määrittämisen joskus tekee sananvapauden rajat. Joka tapauksessa, Vihapuhetyökalupakki tarttuu käytännönläheisellä otteella asiaan. Seuraavassa muutama tärkeä kohta oppaasta jos mitta on tullut täyteen ja on aika tehdä jotain.

• Verkkohäirintää ei pidä väheksyä. Se on todellista. Se vaikuttaa jokaisen kohteeksi joutuneen elämään jollakin tavalla.
• Mikäli koet verkossa häirintää, joka liittyy työhösi, asian hoitaminen on ensi sijassa työnantajan vastuulla. Sen selvittely vaatii toimenpiteitä myös kohteelta, sillä tapahtumakulkua ja viestintää täytyy ottaa talteen.
• Jos et ole varma mistä on kyse, kysy kolleegan tai ystävän apua arvioimaan tilanteen vakavuus.
• Mikäli väkivallan uhka on konkreettinen, viranomaisilta voi pyytää apua. Tulet tarvitsemaan todistusaineistoa, jolla osoitat mitä on tapahtunut.
• Kohdistuupa häirintä yksityiseen ihmiseen, yrittäjään tai työntekijään, viestejä olisi otettava talteen. Kuvaruudun sisällön ottaminen talteen kuvakaappauksena on yksi tapa, toinen tapa on tulostaa viestejä ja viestiketjuja PDF-tiedostoihin. Tulostuksessa saadaan yleensä mukaan myös tärkeät päiväykset, kellon ajat ja lähettäjän tiedot.
• Jatkuva häiritsevien viestien lukeminen nakertaa mielenrauhaa. Estä viesti-ilmoitukset puhelimessa ja tietokoneella, ja tarvittaessa katso ne ajoittain yhdellä kertaa, jolloin ne voi myös dokumentoida.
• Jos ystäväsi tai työkaverisi on joutunut häirinnän kohteeksi, hänen saama julkinen tuki voi kääntää tilanteen kehityksen suotuisaan suuntaan. Mitä enemmän tukea hän saa, sen suurempi mahdollisuus on häiritsijöiden vetäytymiselle.
• Kaikista verkkopalveluista löytyy tapa ottaa yhteyttä palvelun ylläpitäjään ja pyytää tätä puuttumaan häiritsevään käyttäytymiseen. Myös tässä tarvitset todistusaineistoa avuksesi.

Ennen kuin mitään tapahtuu voi tehdä paljonkin

Häiritsijöiden toiminta on sitä helpompaa ja osuvampaa mitä enemmän he kohteestaan tietävät. Aina työn tai muun asian vuoksi ei henkilökohtaisia tietojaan voi piilotella, mutta mikäli se suinkin on mahdollista, se on hyvä ennakkoehkäisytapa.

• Aloita googlaamalla oma nimesi ja tarkastele mitä tietoja pelkästään sen avulla löytyy. Onko kaiken todella tarpeellista olla julkisesti saatavilla?
• Tarvitseeko Facebookin ja Linkedinin julkisessa profiilissa todella olla täsmällinen syntymäaika, kotiosoite, ja puhelinnumero?
• Aseta sosiaalisen median tilisi asetukset siten, että vain haluamasi ryhmät näkevät tietosi, kuvasi ja viestisi. Kaiken ei tarvitse olla julkista.
• Varmista, että käytät vahvoja salasanoja ja eri salasanoja kaikissa palveluissa. Salasanan vahvuudesta ja sen testaamisesta lisää täällä. Salasanoja tarvitsee nimittäin muistaa vain yksi, sillä se on salasana sovellukseen, jossa kaikki vahvat tunnukset ovat tallessa.

Ilmiönä verkkohäirintä, vihapuhe ja virheellisen tiedon levittäminen internetissä on kuitenkin sen verran uusi, että tapoja sen kertakaikkiseen kitkemiseen ei vielä ole (niin kuin ei ole reaalimaailmassakaan). Kuka tahansa voi joutua kohteeksi, ja lähes kuka tahansa voi syyllistä vihapuheeseen ja valheellisen tiedon levittämiseen (jopa suuren valtion presidentti, jonka tilin sosiaalisen media palvelu Twitter lopulta sulki vuosia jatkuneen vaihtoehtoisia faktoja ja väkivaltaan kehottamista sisältäneen viestinnän vuoksi).