Onko lisätyn todellisuuden kirjoilla potentiaalia olla muutakin kuin hetken hupi?

lisätty todellisuus -kirja, esimerkki
Tässä esimerkiksi kirja, jota katsottaessa tabletin tai puhelimen kameran läpi kirjan lintu herää eloon.

Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan tietokoneella tuotetun sisällön ja todellisuuden yhdistämistä laitteen näytöllä yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisätty todellisuus tunnetaan myös lyhenteellä AR, joka tulee englannin kielen sanoista Augmented Reality. Toisinaan siitä käytetään myös nimitystä täydennetty todellisuus. Virtuaali- ja lisätty todellisuus ovat olleet tapetilla jo joitakin vuosia, mutta viime aikoina ne ovat tulleet esiin monella tavalla.

Lisätyn todellisuuden yleisimpiä sovelluksia on tarkastella älypuhelimen tai tabletin näytöllä, tai erityisillä AR-laseilla ympäröivää maailmaa, johon on sijoitettu tietokoneella tehtyjä elementtejä. Lisätyllä todellisuudella on sanottu olevan lähes rajattomat mahdollisuudet. Varsinkin mobiililaitteissa on jo monenlaisia AR-sovelluksia. Nykyään voit esimerkiksi vaikkapa katsella kuinka yksisarviset laukkaavat ympäri olohuonettasi.

Toisinaan virtuaali- ja lisätystä todellisuudesta puhutaan samana asiana, mutta niissä on selkeä ero. Virtuaalitodellisuudella tarkoitetaan tekniikkaa, jossa kuvassa on ainoastaan tietokoneella tuotettua sisältöä. Lisätty todellisuus sen sijaan yhdistää virtuaaliset elementit ja ympäröivän maailman. Lisätyn todellisuuden sisältö voi olla 3D-malleja, kuvia, tekstiä, ääntä, videota tai muuta digitaalista aineistoa. Lisätty todellisuus muokkaa kuvaa ympäröivästä todellisuudesta ja tarjoaa uusia näkökulmia.

Lisätyn todellisuuden tarjoamat mahdollisuudet on huomattu usealla alalla. Esimerkiksi Ikealla on sovellus, jonka avulla voi tarkastella kuinka uudet huonekalut sopivat oman kodin sisustukseen. Lisätty todellisuus on ollut käytössä etenkin elokuvissa ja peleissä jo jonkin aikaa. Pokemon Go on suosittu monelle tuttu mobiilipeli, jossa teknologiaa on taitavasti hyödynnetty. Peliteollisuudessa uusia mahdollisuuksia testataankin kuumeisesti. Yksi potentiaalinen käyttökohde lisätylle todellisuudelle on reaaliajassa pelattavat pelit. Lisätyn todellisuuden avulla voisit nähdä kasinon omalta mobiililaitteeltasi ja todellakin tuntea istuvasi pokeripöydässä jollakin Las Vegasin tyylikkäistä kasinoista.

Lisätty todellisuus kirjallisuudessa

Monelle paperiset kirjat ovat se ainoa oikea tapa lukea. Vaikka kirjojen lukeminen on Suomessa suosittua, on lukeminen kuitenkin vähentynyt vuosi vuodelta. Vuonna 1981 noin joka kolmas 10 vuotta täyttänyt suomalainen oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana, kun vuonna 2017 vastaava luku oli enää 13 prosenttia. Teknologian kehitys muokkaa lukemista. Äänikirjat ja e-kirjojen lukulaitteet ovat nousseet perinteisten kirjojen rinnalle jo vuosia sitten. Lisätyn todellisuuden avulla kehittyvä kirjallisuus on yksi mahdollinen kehityskulku lukemisen tulevaisuudelle.

Kirjoissa lisätyn todellisuuden hyödyntäminen on vielä suhteellisen uutta – ainakin suurelle yleisölle. Lisätyn todellisuuden sovelluksilla on potentiaali laajentaa lukukokemusta huikealla tavalla. Sen avulla lukija pääsee helposti eläytymään osaksi kirjan maailmaa.

Lisättyä todellisuutta voi soveltaa etenkin lastenkirjoissa, sillä se tekee lapsille lukemisesta ja satujen kuuntelusta hauskempaa. Uusi lukutapa innostaa lasta kirjojen pariin, ja monien kokemusten mukaan parantaa keskittymistä ja siten pidentää kirjan parissa vietettyä aikaa. Toinen kirjallisuuden laji, jossa lisätty todellisuus koetaan hyödylliseksi, ovat oppi- ja tietokirjat. Lisätty todellisuus tekee oppimisprosessista useaa mediaa hyödyntävän, ja tuo mahdollisuuden visualisoida tietoa. Se on hyödyllistä etenkin niille, jotka oppivat parhaiten visuaalisesti. Lisätty todellisuus mahdollistaa esimerkiksi fysiikankirjasta aukeavan 3D-mallin atomista, jota voi käännellä ja tarkastella eri kulmista. Lisätty todellisuus toimii painetun kirjan porttina digitaaliseen maailmaan, jossa lapset ja nuoret jo viettävät paljon aikaa.

Lisätyn todellisuuden potentiaalia kirjallisuudessa ei olla vielä ehditty täysin tutkia, mutta aikuisille suunnatuissa kirjoissa lisättyä todellisuutta voi hyödyntää muun muassa kuuntelemalla ääninäytteitä tai katselemalla kirjan pohjalta tehdyn elokuvan kohtauksia.

AR-lukemisen kritiikki vastaan sen hyödyt

Nykymaailma ei välttämättä kannusta kirjojen pariin, sillä lukemiseen keskittymistä häiritsee helposti puhelimen kilahtelu ja muu informaatiovirta. Kirjallisuudessa lisättyä todellisuutta voi käyttää etenkin nuorten lukijoiden houkuttelemiseksi. Lisätyn todellisuuden toivotaan puhuttelevan sukupolvea, joka on kasvanut digitaalisen viihteen ja näyttöjen parissa. Kirjojen lukemisen hyödyistä on tehty monia aivotutkimuksia. Kirjoitetun tekstin lukeminen muun muassa lievittää stressiä, parantaa muistia ja kehittää pitkäjänteisyyttä. Lukeminen myös kehittää ja lisää sanavarastoa.

Ne, jotka työskentelevät lisätyn todellisuuden ja kirjallisuuden parissa, ovat yhtä mieltä siitä, että tekniikalla on mahdollisuus yhdistää sekä digitaalisen että painetun tekstin parhaat puolet. Lisätyn todellisuuden tarkoitus on tehdä lukemisesta mielenkiintoisempaa ja hauskempaa. Ne, jotka suhtautuvat epäilevästi lisätyn todellisuuden soveltamiseen kirjallisuuteen kritisoivat sitä liiasta viihteellisyydestä ja tarpeettomuudesta. Sen on sanottu olevan markkinointikikka, joka vain vetoaa uutuuden viehätyksen.

Vanhemmat, jotka lukevat lapsilleen lisätyn todellisuuden kirjoja ovat raportoineet lasten tarkkaavaisuuden ja keskittymisen parantuneen verrattuna perinteisen kirjan lukemiseen. Tällaiset kokemukset kertovat mahdollisuuksista parantaa lasten lukukokemuksia uusin keinoin. Kun lapsi lukee AR-sovelluksen mukana, on se melkein kuin pelaisi peliä, mikä puolestaan luo tunnesiteen kirjaan. Tutkimusten mukaan ihmiset havainnoivat maailmaa jopa 70-80 prosenttisesti näköaistilla. Lisätty todellisuus hyödyntää tätä seikkaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *