E-kirjojen historiaa

E-kirjat eivät ole olleet maan päällä aivan ajanlaskun alusta lähtien, vaan monet tapahtumat ja keksinnöt ovat tuoneet ne osaksi meidän arkeamme. Matka on ollut pitkä, joskus mutkikaskin, mutta valotamme tässä artikkelissa hieman tätä erikoista kehitystä.

kobo lukulaite kahvilan terassilla
Kuva: Perfecto Capucine.

Mistä e-kirjoissa on kyse?

E-kirjat ovat kirjoja digitaalisessa muodossa, jotka on suunniteltu luettavaksi jollakin laitteella, kuten lukulaitteella, matkapuhelimella, tabletilla tai vaikkapa kannettavalla tietokoneella. Tämä on tehnyt lukemisesta mahdollisen yhä useammalle ihmiselle. E-kirjoja on helppo ja kevyt kantaa mukana minne vain ja saatavilla olevien teosten valikoima on huomattavasti suurempi kuin perinteisten kirjojen, aivan kuten monien muidenkin nykyajan palveluiden kanssa.

Ensimmäinen mekaaninen lukulaite

Maailman ensimmäisen lukulaitteen keksi Angela Ruiz Robles -niminen nainen Espanjassa jo vuonna 1949. Tämä innovatiivinen idea sai alkunsa, kun hän huomasi lasten joutuvan raahaamaan oppikirjoja edestakaisin joka päivä. Kaiken lisäksi kirjat saattoivat yhdessä painaa useamman kilon. Niinpä hän mietti, miten tämän ongelman voisi ratkaista, tai mitä sen sijalle voisi keksiä, jotta oppilaiden taakka kirjaimellisesti helpottaisi. Kun hän sitten keksi lukijan, oli hänelle tärkeää, että laite olisi helpompi ja kevyempi kantaa kuin kirjat yhteensä. Angela teki ensimmäisen prototyyppinsä vuonna 1949. Vaikkei laite ollutkaan sähköinen, nostetaan se silti yhä tänäkin päivänä esille puhuttaessa lukulaitteista ja niiden historiasta. Valitettavasti Angelan projektia ei koskaan rydytty valmistamaan teollisesti. Hänestä on kuitenkin olemassa valokuva vuodelta 1949, jossa hän pitelee keksimäänsä laitetta.

Kuva: Aaron Burden.

Kun internet keksittiin, se loi uuden mahdollisuuden tiedon jakelulle.

Ensimmäinen e-kirja

Vuonna 1971 Illinoisissa yliopisto-opiskelija Michael Hart sai onnekkaasti tietokoneaikaa valtavalla keskustietokoneella. Hän sai tietokoneen käyttöönsä, sillä hänen veljensä paras ystävä oli yksi sen käyttäjistä. Vuonna 1971 Michael Hart osasikin käyttää tilaisuutensa hienosti hyödykseen. Nimittäin tällaisen lahjan arvo tuohon aikaan pyöri noin 100 000 eurossa.

Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä Hart oli ruokakaupassa, kun hänelle ojennettiin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus, josta hän sai idean. Hän kirjoitti tietokoneella viestin, jonka kautta voisi ladata koko itsenäisyysjulistuksen. Keskustietokoneella pystyi kirjoittamaan vain isoin kirjaimin, joten hän näppäili itsenäisyysjulistuksen isoin kirjaimin koneen muistiin. Kuusi ihmistä päätyi lataamaan tekstin ja näin voidaan sanoa, että maailman ensimmäinen e-kirja oli syntynyt. Tämän onnistumisen jälkeen hän ryhtyi kirjoittamaan lisää tekstejä, koska hän halusi saataville yhä enemmän materiaalia sähköisesti. Hän kirjoitti tietokoneelle muun muassa Oikeuksien julistuksen eli Bill of Rightsin, Yhdysvaltain perustuslain ja kristillisen raamatun. Joku saattaa miettiä, että mitä erikoista tässä nyt on? Erikoista on juuri se, että hän halusi käyttää tietokoneita tiedon ja kirjallisuuden jakamiseen, joka on hyvin ominaista tämän päivän e-kirjoille.

Seuraava kehitysaskel kesti aikansa

Seuraava kehitysaskel e-kirjoille oli vuonna 1987 kun tietokonepelien kehittäjä East Gate Systems julkaisi Michael Joycen kirjoittaman hypertekstifiktioksi kutsutun teoksen nimeltään Afternoon, a Story. Teos oli saatavilla disketillä, joka oli eräänlainen USB-muistitikun edeltäjä.

Seuraava askel oli vuonna 1993 kun BiblioBytes-niminen yritys avasi verkkosivun, jossa pystyi myymään e-kirjoja. Vuonna 1999 amerikkalaiskustantaja Simon & Schuster alkoi julkaista kirjoja samanaikaisesti sekä e-kirjoina että perinteisinä kirjoina. Samoihin aikoihin ennustettiin, että e-kirjoista tulisi lukemisen tulevaisuus ja povattiin, että 2018-vuoden loppuun mennessä myydyistä kirjoista 90 prosenttia olisi e-kirjoja. Tätä ennustettaessa ei kuitenkaan huomioitu muutamia asioita. Esimerkiksi sitä, että monet ostavat kirjoja lahjoiksi – reseptikirjoja, ystäväni-kirjoja, kuvakirjoja, kalentereita ja muita sen sellaisia, joita ei välttämättä haluta lahjoittaa digitaalisena. Lahjatuotteina klassisissa kirjoissa on omanlaisensa viehätys, jota ei voi tuosta vain korvata.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *