Tekijänoikeusbarometri mittaa digitaalisten sisältöjen, kuten MP3-musiikin, ladattavien elokuvien, ladattavien e-kirjojen ja äänikirjojen laillista ja laitonta käyttöä Suomessa vuosittain. Vuoden 2021 loppupuolella tehdyn kyselytutkimuksen tulokset kertovat maksullisten suoratoistopalveluiden ja verkkokauppojen edelleen jatkavan kasvuaan, mutta samalla varsinkin nuoriso haksahtaa entistä useammin piratismiin.

Hyvät uutiset vuoden 2021 tutkimuksesta ovat, että jo 62% (kasvua 9% edelliseen tutkimukseen) suomalaisista kotitalouksista käyttää maksullisia tai muuten laillisiksi tiedettyjä verkkopalveluita mediasisältöjen katseluun ja kuunteluun. Lisäksi 50% (kasvua 8%) perheistä on ostanut ladattavia sisältöjä, kuten MP3-musiikkia, pelejä tai sähköisiä kirjoja verkkokaupoista.

Kaupalliset palvelut tarjoavat siis varsin kattavan valikoiman sähköisiä sisältöjä suomalaisiin koteihin kun enemmistö on jo niihin tarttunut. Myös kasvuprosentit kertovat siitä, että tuote ja asiakas löytävät toisensa yhä laajemmista ikäryhmistä.

Tutkimuksessa pöyhittiin digitaalisten sisältöjen kulutusta myös toiseta näkökulmasta: miten hyväksyttävänä suomalaiset pitävät piraattipalveluiden käyttöä. Näitä laittomia palveluita on moneen lähtöön, mutta yleisimmät niistä tarjoavat joidenkin määrättyjen televisiokanavien suoraa lähetystä verkossa tai kirjojen, musiikin ja elokuvien ladattavia kopioita. Piraatit tekevät rahaa mainoksilla ja käyttäjien laitteisiin tartuttamiensa haittaohjelmien aikaansaannoksilla.

59% suomalaisista ei hyväksy minkäänlaista verkkopiratismia. Kasvua edelliseen tutkimukseen oli 2%. Näyttää siis siltä, että verkossa välitettävien tuotteiden tekijänoikeuksiin ei suhtauduta samalla vakavuudella kuin perinteisten tuotteiden tekijänoikeuksiin kun noin 34% hyväksyy digitaalisten tuotteiden piratismin jossain muodossa (7% ei osaa sanoa juuta eikä jaata).

Tutkimuksen suurimman piratismitavan hyväksyntäprosentin (26%) sai tosin ”Lailliseen suoratoistopalveluun kuten Youtubeen luvatta laitetun musiikin tai ohjelman katsominen”. Miten Youtube tästä ilmoittaa katsojille? Vai arveleeko vain katsoja teoksen olevan piraattikopio? Levy-yhtiöthän lataavat tähtiartistien uudet videot palveluun toivoen sen piristävän myyntiä ja keräävät mahdollisesti mainoksista lisätuloa.

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) teetti Tekijänoikeusbarometrin perustana olevan kyselytutkimuksen Taloustutkimuksella loppuvuodesta 2021. Haastatteluilla ja verkkolomakkeilla saatiin 1144 vastausta 15-79 vuotiailta suomalaisilta.

Kun sekä maksullisten mediapalveluiden käyttö että piraattipalveluiden käyttö kasvaa, niin Tekijänoikeusbarometrin tulosten ulkopuolelta olisi mielenkiintoista tietää mistä ihmisten muusta aktiviteetista digitaaliseen mediaan käytetty aika on pois? Pandemia-ajan liikkumisrajoitukset ja etätyösuositukset olivat poikkeusaikaa, mutta silloin kävi selväksi yksi asia. Ne sisällöt, jotka ovat helposti saatavilla verkosta minne tahansa ja mihin aikaan tahansa saavat lisää lukijoita, katselijoita ja kuuntelijoita perinteisten CD-levyjen, painettujen kirjojen tai Blu-ray elokuvien sijaan. Median käyttötavat ovat muuttuneet.

Vielä kiperä testi tekijänoikeuksista kiinnostuneille: suorat televisiolähetykset jostakin tapahtumasta, jonka viehätys perustuu nimenomaan tapahtumahetkeen. Otetaan kuvitteellinen esimerkki petanquen Euroopan mestaruuskilpailuista, joita käydään Ranskan Avignonissa. Suorat lähetykset näkyvät vain Ranskan televisioverkossa ja Ranskassa internetiin kytketyissä laitteissa. Myöskään Eurosport ei näytä lajia verkossa eikä televisiokanavillaan. Rahalla lajin suomalaiset harrastajat eivät kisatunnelmaan siis pääsee mukaan. Eräs petanque-fani kuitenkin muistaa työpaikalla ja kodin etätyöpisteessä olevan tietoturvasyistä VPN-yhteys Pariisin konttorille. Toinen fani tietää sen olevan ratkaisu suoran lähetyksen katseluun Ranskasta. Mitä tehdä?