Pitkään lähinnä digitaalisesta mediasta kumpuavia tekijänoikeuslakien muutostarpeita poliitikot ja luovien alojen etujärjestöt jaksoivat viilata vuositolkulla, mutta nyt tuli Suomessakin vihdoin valmista. EU:ssa asiaan tartuttiin jo 2015, ja kun siellä oli päätökset tehty, 2019 kehotettiin jäsenmaita ryhtymään hommiin. 3.4.2023 Suomen Presidentti kuittasi uuden lain voimaantulon, mutta miten se konkreettisesti vaikuttaa tekijänoikeuksia omistavien ihmisten tai tavallisten kansalaisten elämään?
Tässä muutama kohta uudesta tekijänoikeuslaista.
Sosiaalisen median palvelut ovat vastuussa käyttäjien jakamista teoksista
Se tavallinen tilanne Instagramissa, Youtubessa, Twitterissä, Facebookissa tai Tiktokissa (ylipäätään sosiaalisen median palveluissa) on kun käyttäjä jakaa esimerkiksi päivän hittilaulun, ammattivalokuvaajan ottaman kuvan, tai minkä tahansa tekijänoikeuksien alaisen teoksen palvelussa. Palvelut ovata jälkikäteen siivonneet tekijänoikeuksien alaisia teoksia pois saatavilta – jos ovat tehneet sitäkään. Tästä eteenpäin verkkopalvelut joutuvat hankkimaan luvat käyttäjien jakamien teosten julkaisuun. Jollei lupaa ole, oikeuksienomistaja voi vaatia teosten poistamista palvelusta, tai kenties neuvotella kaupallisesta sopimuksesta.
Tästä syntyy mielenkiintoinen tilanne kun verkkopalveluilla omasta mielestään on taatusti parempaakin tekemistä kun etukäteen kiertää maailmaa hakemassa julkaisulupia teoksiin. Pari skenaariota miten palvelut tähän saattavat reagoida: A) eivät tee mitään vaan ottavat teoksia pois jakelusta sitä mukaa kun vaatimuksia tulee, tai B) eivät salli käyttäjien lataamia teoksia lainkaan, jollei heillä ole todisteita luvasta. Sosiaalisen median palvelut valitsevat kenties vaihtoehdon A) ja toimitettua sisältöä julkaisevat palvelut vaihtoehdon B).
Mikäli tekijänoikeuksilla suojattuja teoksia jaetaan kaupallisessa tarkoituksessa, entiset säännöt ovat voimassa, eli on syytä tehdä kaupallinen sopimus. Linkittäminen teoksiin on sallittua kuten tähänkin asti.
Tiedonlouhintaan saa käyttää myös tekijänoikeuksilla suojattuja teoksia
Ehtoina tiedonlouhintaan ilman erillistä lupaa (usein siinä käytetään verkosta kopioitua dataa) ovat, että kopioitava aineisto on vapaasti saatavilla, ja louhinnasta syntyviä tietokantoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, eikä jakaa eteenpäin. Tekijänoikeuksien omistajat voivat kieltää heidän teosten käytön tiedonlouhintaan esimerkiksi Copyright-lauseen yhteydessä.
Lakia valmistelleet juristit ja asiantuntijat ovat aivan ilmeisesti olleet selvännäkijöitä, sillä niin ajankohtainen tiedonlouhintaa koskeva pykälä juuri nyt on. Tekoälyn hittisovellus ChatGPT perustuu nimittäin tiedonlouhinnan tapaiseen menetelmään, jota tekoälyn yhteydessä kutsutaan koneoppimiseksi (Machine Learning). Esimerkiksi ChatGPT:n näennäinen älykkyys on saatu aikaiseksi imuroimalla käytännössä koko internetissä saatavilla oleva (todennäköisesti vain englanninkielinen) aineisto tietokantoihin. Näistä tietokannoista tekoäly on sitten opetellut miten lauseita kirjoitetaan ja mitkä asiat mahdollisesti liittyvät toisiinsa. Tästä eteenpäin on ihan laillista ainakin EU:n alueella imuroida verkosta dataa tutkimuskäyttöön, joka kenties tulee hyvänä uutisena suomalaiselle tekoäly-startupille Silo AI:lle.
Uutisotsikot saavat tekijänoikeussuojan
Otsikko ”Kimi Räikkösen tissit” on nyt tekijänoikeuksilla suojattu, mutta koska lainaan sitä yhteydessä, jossa havainnollistan kertomaani asiaa, uskon välttäväni juristien yhteydenotot.
Tässä voi olla taustalla pitkään jatkunut Google vastaan uutismedia -kiista, missä uutisia julkaisevat mediatalot haluaisivat korvauksia Googlelta kun yhtiö hyödyntää uutisotsikoita ja niiden kuvauksia omassa liiketoiminnassaan. EU:n alueella on nyt vedetty selkeä raja tähän kohtaan.
Kustantajilla on nyt täydet oikeudet hallita julkaisemiensa otsikoiden ja varsinaisen sisällön kappaleiden käyttöä. Otsikot ovat niiden pituudesta riippumatta suojattuja. Linkittäminen niihin on edelleen sallittua kuten myös hyvin lyhyiden otteiden lainaus.
Oppilaitoksissa on sallittua hyödyntää esimerkiksi Youtubessa julkaistuja videoita
Oppilaitoksilla on usein tekijänoikeusjärjestöjen kanssa sovittuja tapoja hyödyntää teoksia opetuksessa, mutta verkkopalvelujen kohdalla tilanne on ollut epäselvä. Uusi laki sallii nyt esimerkiksi Youtube-verkkopalvelussa julkaistujen videoiden käytön opetuksessa.
Kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia voivat kirjastot, arkistot ja museot hyödyntää
Lain idea on hyvä ja ymmärrettävä: kun esimerkiksi kirjan painos on loppunut eikä uutta paineta, tai musiikkia sisältävää CD-levyä ei enää kaupasta löydy, teoksia olisi saatavilla kirjastossa, arkistossa tai museossa. Mutta, mutta: nykyään kirjoista on saatavilla e-kirja ja äänikirja, ja digitaalista musiikkia löytyy Spotifysta ja monesta muusta palvelusta. Digitaalisessa muodossa on jonain päivänä todennäköisesti käytännössä kaikki taide, tieto ja viihde saatavilla.
Tässä esitellyt uudet lait ovat vain osa kokonaisuudesta, eikä yksityiskohtiin ja poikkeuksen poikkeuksiin tässä ole perehdytty. Syvemmälle asiaan pääsee lukemalla esimerkiksi Kopioston selkeän artikkelin aiheesta, ja yksityiskohtien jäljille pääsee esimerkiksi seuraamalla linkkiä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuille.