Suomi lukee -tutkimus on aiemmin toteutettu viiden vuoden välein, mutta muuttuva mediamaailma on antanut hyvän syyn tiivistää tahtia. Nyt julkistettu vuoden 2023 suomalaisten kirjoihin käyttämää aikaa, rahaa ja asenteita mittaava tutkimus osuu mielenkiintoiseen aikaan. Pandemiasta on päästy yli, elämä palautunut lähes normaaliksi, mutta kirjojen myyntitilastot kertovat meneillään olevasta siirtymisestä sähköisiin kirjoihin. Mitä kansalaiset tuumivat? Tässä poimintoja vuoden 2023 Suomi lukee -tutkimuksesta.
Media kilpailee ihmisten ajasta
Median parissa vietetty aika on vielä toistaiseksi television dominointia, mutta erityisesti nuorten ikäluokkien suosimat suoratoistopalvelut ja internetin viihdekäyttö todennäköisesti kasvavat vahvasti edelleen. Kirjojen lukemiseen ja kuunteluun kansalaiset kertovat käyttävänsä keskimäärin 5,36 tuntia viikossa. Lukuaikapalvelusta kuukausittain maksavat viettivät kirjojen parissa peräti 8,35 tuntia viikossa.
Kohtuullisella vauhdilla kirjoja lukeva henkilö lukisi siis keskimäärin yhden kirjan viikossa, josta saadaan 52 kirjaa vuodessa. Vaikuttaa melkoisen korkealta luvulta, mutta näin suomalaiset ovat vastanneet.
Internetin viihdekäyttöön (oletan tällä tarkoitettavan sosiaalista mediaa, pelaamista, ja vastaavaa) kulunut aika on todennäköisesti dramaattisen erilainen nuorilla ja vanhoilla ikäluokilla. Keskiarvoksi saatu 3,63 tuntia viikossa on tämän hetken keskiarvo, jonka voi olettaa kasvavan. Esimerkiksi The Economist tutki suositun videopalvelun Tiktokin parissa vietettyä aikaa, ja totesi yhdysvaltalaisten nuorten viihtyvän puolesta tunnista tuntiin joka päivä pelkästään tässä palvelussa. Kun siihen lisätään Instagram, Facebook, Discord, Reddit ja muut palvelut päästään melko korkeisiin tuntimääriin jo nyt.
Tietokirjoja luetaan ruudulta, kaunokirjoja paperilta
Sähkökirjojen (siis luettavien digitaalisten kirjojen) suosituin lajityyppi on tietokirjallisuus. Luonnotieteet, matematiikka, psykologia, tekniikka, talous ja yhteiskunta mainitaan suosittuina genreinä. Äänikirjojen suosituimmat lajityypit ovat puolestaan kaunokirjat ja dekkarit. Painettujen kirjojen lukijat pitävät kaunokirjoista ja historiasta.
Mistä tietokirjojen suosio sähköisessä muodossa voisi johtua? Omasta puolestani vastaus on nopea saatavuus, laaja valikoima (laajin kaikista formaateista) ja mahdollisuua hankkia kirja hetkessä lähes mistäpäin maailmaa tahansa.
Kirjan valintakriteeri vaihtuu formaatin mukaan
Äänikirja ja e-kirja valitaan ensisijaisesti kirjan aiheen ja sen oletetun kiinnostavuuden mukaan. Painettu kirja sen sijaan valitaan ensisijaisesti kirjailijan mukaan.
21% vastaajista maksaa lukuaikapalvelusta
Joka viides suomalainen maksaa joka kuukausi Storytelin, Elisa Kirjan tai muun lukuaikapalvelun laskun, jotta voi kuunnella ja lukea kirjoja tarvitsematta ostaa niitä. Palvelut ovat siirtyneet malliin, jossa asiakas voi valita minkä tahansa kirjan, mutta kuukauden aikana luettavien ja kuunneltavien kirjojen määrä on rajallinen (yleensä kuitenkin riittää mainiosti ahkerallekin lukijalle).
Vain 14% vastanneista ei viihtynyt kirjan parissa edellisen kuukauden aikana
76% tutkimukseen osallistuneista oli lukenut painettua kirjaa, 24% kuunnellut äänikirjaa ja 22% lukenut e-kirjaa viimeisen kuukauden aikana.
Tutkimuksen toteutti Kustannusyhdistykselle ja Kirjakauppaliitolle Taloustutkimus marras-joulukuun vaihteessa 2022. Verkkokyselyyn vastasi 15–79 vuotiaita Manner-suomalaisia kaiken kaikkiaan 1696 henkilöä.