Luovat alat eivät ole kovin lakkoherkkiä maailmanlaajuisestikin ajatellen. Kenties hieman yllättävä poikkeus tähän on Yhdysvallat, jossa televisioon ja elokuviin käsikirjoituksia laativat kirjoittajat aloittivat toukokuun 2023 alussa lakon. Edellisestä vastaavasta lakosta on aikaa 15 vuotta. Lakko näkyy välittömästi televisio-ohjelmissa koska päivittäiset ajankohtaisviihdeohjelmat pitäisi joka päivä kirjoittaa uusilla aiheilla. Mistä lakossa on kyse, ja miten ylipäätään on mahdollista järjestää lakko alalla, jossa toimijat pääsääntöisesti ovat itsenäisiä yrittäjiä.
Tässä lakossa on ensisijassa kyse palkkioista, ja toinen tärkeä asia käsikirjoittajille on tekoälyn soveltaminen heidän työhön.
Käsikirjoittajat ja heitä edustava liitto Writers Guild ovat huolissaan palkkioiden jämähtämisestä paikalleen samalla kun suurta televisio- ja elokuvaliiketoimintaa pyörittävät studiot ja suoratoistopalvelut tahkoavat kasvavia voittoja. Uutistoimisto AP:n saamien tilastotietojen mukaan keskimääräinen palkkio televisiosarjan käsikirjoitusten laatimisesta oli 4546 dollaria viikossa vuonna 2020. Vaikka työtä olisi hyvin tarjolla, sitä ei ole koko vuodeksi, vaan noin 20-29 viikoksi.
Heti lakon alettua TV-kanavat joutuivat muuttamaan ohjelmistojaan siten, että tuoreita käsikirjoituksia tarvitsevat ohjelmat näyttävät vanhojen jaksojen uusintoja. Elokuvat ja sarjat, joihin käsikirjoitukset on ehditty toimittaa jatkavat kuvauksia normaalisti. Lakko siis pitää, eikä uutta aineistoa saada kuvauksiin. Writers Guild edustaa peräti 11 500 kirjoittajaa Yhdysvalloissa. 97.8 prosenttia jäsenistä äänesti lakon puolesta.
Rahan lisäksi toinen iso asia varsinkin tulevaisuutta ajatellen on tekoälyn soveltaminen käsikirjoitusten tuotantoon. Tässä muutama artikkeli ja esimerkki miten pitkälle tekoäly esimerkiksi kirjoittamisessa, ääneen lukemisessa ja kuvien luonnostelussa on kehittynyt. Kirjailijat vaativat ennen lakon alkamista käydyissä neuvotteluissa kahta asiaa:
- Tekoälyä ei tulla käyttämään käsikirjoitusten eikä sovitusten tekemiseen.
- Tekoälyä ei pidä soveltaa alkuperäisten ideoiden ja luonnosten tuottamiseen.
Elokuvakäsikirjoituksia tekevä C Robert Cargill perusteli vaatimuksia suorasanaisesti: ”Välitön huolemme tekoälyn suhteen on se, että keinotekoisesti tuotetulla aineistolla korvataan meidät kirjoittajat. Sitten meille maksetaan murusia siitä, että kirjoitamme uudelleen tekoälyn suoltaman roskan. Olisimme tehneet sen paremmin heti ensimmäisellä kerralla. Samat tekijänoikeudet, jotka estävät sinua varastamasta meidän kirjoituksia suojaa meitä koneilta jotka yrittävät samaa”. [Tässä käsikirjoittaja viittaa todennnäköisesti koneoppimiseen, eli tekniikkaan jossa tekoälysovellus imuroi verkosta (myös tekijänoikeuksilla suojattua) aineistoa ja oppii siitä lauseita ja rakenteita.]
Lakkoa edeltävien neuvottelujen toinen osapuoli, jossa oli mukana suuryrityksiä kuten Netflix, Amazon, Apple, Disney ja yhdistys Alliance of Motion Picture and Television Producers (AMPTP), haluaa pitää mahdollisuuden tekoälyn soveltamiseen avoimena.
Luovilla aloilla lakkoilu ei ole ihan jokapäiväistä, mutta tästä Yhdysvalloissa työskentelevien käsikirjoittajien lakosta tulee erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä seurattava. Tekoälyn soveltaminen luovan alan työhön ja liiketoimintaan on aivan varmasti jokaisen alan yrityksen johdon ja luovan ihmisen mielessä tavalla tai toisella. Kategorisesti kieltämällä yhdellä alalla tämä uusi teknologia ei häviä mihinkään. Kysymys toimeentulosta kuitenkin on tekijöillä todellinen huoli. Kuinkahan moni kirjailija kaikessa hiljaisuudessa jo käyttää ChatGPT:tä tai vastaavaa palvelua esimerkiksi ideointiin?