Äänikirjat eivät ole mikään uusi keksintö, mutta nyt kun ne ovat suosittuja ja esittelevät kirjallisuutta yhä uusille yleisöille, on kirjojen kuuntelu kuitenkin joidenkin mielestä täyttää hömppää. Tähän voisi vain todeta äänikirjojen sopivan joihinkin tilanteisiin ja joillekin ihmisille ja luettavien kirjojen sopivan toisiin tilanteisiin. Näin helpolla tästä tapauksesta ei kuitenkaan päästä, vaan on katsottava mitä kaiken tietävät tutkimukset asiasta ovat mieltä.

Onko kirjojen kuuntelu yhtä hyödyllistä tai viihdyttävää kuin niiden lukeminen? Tähän kysymykseen tutkimukset antavat vastauksia, jotka miellyttävät sekä äänikirjojen ystäviä että luettavien kirjojen ystäviä.

Esimerkiksi tämä tutkimus vertaili miten testiryhmä ymmärsi ja mitä se muisti kuuntelemastaan äänikirjasta, lukemastaan kirjasta, ja teoksesta jonka he lukivat saman aikaisesti äänikirjan kuuntelun kanssa. Testiaineistona oli kertomakirjallisuutta. Tuloksena oli tasapeli. Mikään kolmesta tavasta ei osoittautunut toista merkittävästi paremmaksi tai huonommaksi.

Jos tarkoituksena on oppia jotakin kirjan sisällöstä, tässä artikkelissa esitelty tutkimus havaitsi lukemisen olevan tehokkaampi oppimiskeino kuin kirjan kuuntelun. Testiryhmä kuunteli 22 minuutin mittaisen tieteellisen puheen, ja toinen ryhmä luki saman puheen. Kahden päivän kuluttua kuuntelijat muistivat 59% aiheesta, kun sen lukeneet puolestaan muistivat 81% asiasta.

Miten tähän tulokseen pitäisi suhtautua? Ehkä yksi selitys voisi löytyä tästä tutkimuksesta, jossa mitattiin ajatusten harhailua aivan muihin asioihin mihin olisi pitänyt keskittyä. Testiryhmää testattiin kolmella tavalla: he lukivat itse ääneen, he kuuntelivat kun heille luettiin, ja he lukivat hiljaa itsekseen. Ajatukset lähtivät harhailemaan muille urille selkeästi vähiten silloin kun testiin osallistujat lukivat itse ääneen. Hiljaa lukeminen sai osallistujat keskittymään toiseksi parhaiten, ja pelkkä kuuntelu oli heikoin tapa keskittymisen kannalta.

Kun ajatellaan arjen tilanteita, kuten polkupyörällä tai autolla ajamista on kuuntelu luonteva tapa nauttia kirjasta. Lukeminen puolestaan voi olla sopivampi tapa esimerkiksi kotona, jos on syytä olla samaan aikaan kuulolla mitä perheessä kommunikoidaan. Tilanteet, kirjan lajityyppi ja lukijan tai kuuntelijan omat tavat ovat kuitenkin ne tärkeimmät tekijät, jotka valintaan yleensä vaikuttavat. Tätä vakuuttavat myös aiheesta kirjoja kirjoittaneet tutkijat kun yhdelle esitettiin kysymys onko kirjojen kuuntelu huijaamista: ”Ei, et huijaa ketään. Koet sen vain eri tavalla”.

Jotenkin tuntuu siltä, että tietokoneohjelmien soveltaminen äänikirjojen lukemiseen ihmisten sijasta tulee vielä aiheuttamaan saman tyyppisen keskustelun kuin mitä aiemmin käytiin e-kirjojen ja painettujen kirjojen välillä, ja nyt lukemisen ja kuuntelun välillä. Uudet asiat ihmetyttävät aikansa kunnes niihin totutaan.