Meta on yksi sosiaalisen median suurista vaikuttajista, eikä ainoastaan sen vahvan liikevaihdon vuoksi (116 miljardia vuonna 2023), vaan ennen kaikkea sen keskeisen aseman takia miljardien ihmisten päivittäisessä elämässä. Facebookin, Instagramin ja Whatsappin omistava Meta tekee rahansa mainoksilla, joiden henkilökohtaiseen kohdentamiseen yhtiö kerää käyttäjiensä yksityisiä tietoja. Marraskuussa 2023 yhtiö omasta mielestään antoi periksi EU:n vaatimuksille rajoittaa tiedonkeruutapojaan tarjoamalla käyttäjille maksullinen vaihtoehto nykyisen maksuttoman lisäksi. Tämä tarjous ei kuitenkaan ole vakuuttanut eurooppalaisia kuluttajajärjestöjä, jotka vaativat kansallisia ja EU:n viranomaisia puuttumaan Metan toimintaan.

Marraskuussa 2023 Metan esittelemä maksullinen Facebook ja Instagram eurooppalaisille asiakkaille mahdollistavat palveluiden käytön ilman mainoksia. Hinnoittelulla maksullista vaihtoehtoa ei ole tehty houkuttelevaksi, sillä vuositasolla Facebookin ja Instagramin versiosta ilman mainoksia joutuu maksamaan noin 251 euroa. Meta ei kerro jatkaako se kuitenkin loputonta henkilökohtaisten tietojen keruuta myös maksavilta asiakkailta, joten asiantuntijat olettavat yhtiön jatkavan tiedonkeruuta ja käyttäjien profilointia myös maksavien asiakkaiden kohdalla.

Kansalaisoikeuksia ja tietosuojaa puolustava Noyb on aiemminkin syyttänyt – ja voittanut – oikeudessa tapauksia Meta/Facebookia vastaan, ja oli ensimmäisten joukossa kehottamassa EU:ta puuttumaan Metan maksullisen palvelun konseptiin.

Nyt kuluttajajärjestöt useasta EU-maasta osallistuvat jo kuukausimaksua laajempiin vaatimuksiin rajoittaa tai lopettaa Metan omistamien sosiaalisen median palveluiden käyttäjien henkilökohtaisten tietojen keruu. BEUC, Euroopan kuluttajärjestöjen organisaatio, on toimittanut EU:lle yhteisen vaatimuksen, jonka ovat allekirjoittaneet dTest (Tshekin tasavalta), Forbrugerrådet Tænk (Tanska), EKPIZO (Kreikka), UFC-Que Choisir (Ranska), Forbrukerrådet (Norja), Spoločnosť ochrany spotrebiteľov (S.O.S.) Poprad (Slovakia), Zveza Potrošnikov Slovenije – ZPS (Slovenia), CECU (Espanja) ja Consumentenbond (Hollanti). Vaatimuksen pääkohdat ovat:

• Metan täytyy noudattaa EU:n lainsäädäntöä.
• BEUC ja sen jäsenjärjestöt pitävät erityisesti GDPR-säännöksen rikkomuksia vakavina. Meta ei ole koskaan saanut käyttäjiltä lain mukaisia suostumuksia henkilökohtaisten tietojen keruuseen, prosessointiin ja käyttöön mainonnassa.
• Metan keräämien henkilökohtaisten tietojen laajuus ei ole selvillä, eikä sitä pystytä tarkastamaan. Erityisesti huolen aiheena on tietojen käyttö käyttäjien profilointiin, jota Meta tarvitsee mainonnan kohdentamiseen (ja mahdollisesti tietojen myymiseen).
• Käyttäjien tietojen prosessointi ei ole läpinäkyvää, eikä sen laajuutta tiedetä.
• Meta hyödyntää määräävää markkina-asemaansa saadakseen käyttäjiltä suostumuksia. Määräävä markkina-asema näkyy myös siinä, että käyttäjillä ei ole realisista vaihtoehtoa valita toista palvelua, jossa nykyiset kontaktit olisivat mukana kuten he ovat Facebookissa ja Instagramissa.

Vain kuukausi sitten Yhdysvalloissa oli kaksi merkittävää tapausta, toinen kongressissa ja toinen kehitteillä oleva oikeustapaus, joissa käytiin taisteluun Metaa vastaan lasten ja nuorten vahingoittamisen vuoksi.

Näyttää siltä, että monella suunnalla on nyt ymmärretty pelkkään mainontaan ja ihmisten profilointiin perustuvan sosiaalisen median liiketoimintamallin haitat. EU:n alueella on jo valikoima työkaluja pitää ihmisiä vahingoittava yritystoiminta kurissa, mutta Yhdysvalloissa asioita katsotaan usein eri näkökulmasta.

Kuluttajajärjestäjen tai EU:n mahdollinen taistelu yhdysvaltalaisten suuryritysten kanssa tulee olemaan kova ja pitkä. Yhdelläkään suurella teknologiayrityksellä tuskin on mitään aikomusta muuttaa liiketoimintamalliaan koska EU haluaa paremman tietosuojan kansalaisilleen. Meta on kuitenkin jo tehnyt Facebookista ja Instagramista EU-versiot. Ehkä siinä on heidän vastauksensa.