Monenlaisten tietoturvaamme horjuttavien murtautumis-, kalastelu- ja huijausyritysten lisäksi digitaalisia laitteitamme uhkaa niiden lisäksi eräs hiljainen ja näkymätön vaara: tietojamme saatetaan vaivihkaa viedä puhelimesta, tabletista ja tietokoneesta pitkin päivää ja yötä suurten yritysten hallitsemiin tietokantoihin. Moni kansalainen on voinut antaa esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksille oikeuden kerätä kaiken mahdollisen henkilötiedon mitä laitteessa liikkuu, ja toinen kansalainen on saattanut tuskastua jatkuviin eväste-ikkunoihin hyväksyen enempää miettimättä kaiken eteen tulevan. Mitkä sovellukset mahtavatkaan kerätä kaikista eniten käyttäjien tietoja?
Mescomputing raportoi tutkimuksesta, jossa analysoitiin 5000 App Storesta ladattua puhelinsovellusta sen suhteen mitä tietoja ne käyttäjistä keräävät, mihin tietoja käyttävät, ja onko näillä mitään yhteyttä sovelluksen toiminnallisuuteen. Tässä 10 eniten tietoja keräävää puhelinsovellusta järjestyksessä eniten urkkivasta ohjelmasta vähemmän uteliaaseen:
- Grab (taksi ja kuriiripalvelu)
- Threads
- Meta Business Suite
- Messenger
- Nordstrom Rack
- Nordstrom (tavarataloketju)
- AE + Aerie (vaatekauppa)
Tämän tutkimuksen ylivoimainen ykkönen tietojen imuroinnissa ihmisten puhelimista on yhdysvaltalainen Meta-yhtiö. Mark Zuckerbergin johtama Meta omistaa nimittäin Instagramin, Facebookin, Threadsin, Meta Business Suiten ja Messengerin, jotka ovat sijoittuneet korkealle tällä listalla. 50% kymmenestä eniten tietoja keräävästä sovelluksesta on siis Metan kehittämiä.
Miksi yhtiöt ihmisten tietoja keräävät? Kaikki sai alkunsa mainosten tarkasta kohdentamisesta. Mitä enemmän tietoa kustakin ihmisestä mainostajalla on, sitä paremmin algoritmi osaa näyttää hänelle kiinnostavan mainoksen. Yksittäiset ihmiset pystytään profiloimaan hyvinkin tarkasti kun tietoa on tarpeeksi, jolloin mainostajat (tai heidän käyttämänsä algoritmit) väittävät tietävänsä mitä ihminen seuraavaksi tarvitsee ennen kuin hän itse sitä ymmärtää.
Tällainen data on arvokasta kauppatavaraa, jolla käydäänkin kansainvälistä kauppaa siihen erikoistuneiden välittäjien avulla. Mainostajien lisäksi monet muut yritykset ovat datasta kiinnostuneita, kuten vakuutusyhtiöt ja pankit. Nyt myös valtioiden tiedustelupalvelut ovat havainneet (kirja Means of Control, Byron Tau), että samoista lähteistä on ostettavissa valmiiksi pureksittua dataa ihmisistä, joiden seurantaan tiedustelupalvelun ei tarvitse välttämättä enää käyttää omia resurssejaan.
Vakavaksi henkilökohtaiseksi tietoturvariskiksi internetiin karanneet tiedot muodostuvat kun jokin dataa varastoiva osapuoli tietomurron seurauksena menettää datan rikollisille.
Tutkimustuloksissa 10 eniten tietoja keräävän yrityksen joukossa ei näy Googlen (Alphabet) nimeä, jota yleisesti pidetään Facebookin parhaan kilpakumppanina tässä aktiviteetissa. Tutkimuksen datan kerännyt ohjelmistoyhtiö Inoxoft on Google Partner -statuksen yhteistyökumppani internet-jätin kanssa.