Miten on mahdollista, että valtakunnan viisaat eivät osaa ratkaista osaavien tietotyöläisten maahanmuuton helpottamista, viinin myymistä ruokakaupoissa tai missä seurassa kansanedustajan tulee viettää itsenäisyyspäivää, mutta niin vain on, että OECD on tutkinut suomalaisten olevan lukemisen, numeeristen asioiden hahmottamisen ja ongelmien ratkaisun maailmanmestareita. Tämän uskomiseen tarvitaan todisteita, ja tässä niitä tulee OECD:ltä.
OECD:n joulukuussa 2024 julkaiseman raportin nimi on Do Adults Have the Skills They Need to Thrive in a Changing World? Survey of Adult Skills 2023 (Onko aikuisilla valmiudet menestyä muuttuvassa maailmassa?). Määrätyin väliajoin tehtävä laaja maakohtainen PIAAC-arviointi (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) on pohjana raportin johtopäätöksille. Maita tai alueita tähän tutkimukseen otettiin mukaan 31. Valtaosa niistä on Euroopasta, mutta Pohjois- ja Etelä-Amerikka, ja Aasia ovat myös edustettuina.
Pitkässä raportissa on runsaasti tietoa paitsi maiden tasosta luetun ymmärtämisessä, numeeristen asioiden hahmottamisesta ja ongelmien ratkaisukyvystä, myös esimerkiksi palkan ja osaamisen suhteesta, alkuperäisväestön ja maahanmuuttajien lukutaidon ja numeeristen kykyjen vertailua, kuten myös pari mielenkiintoista näytettä minkälaisia kysymyksiä ja tehtäviä PIAAC-testiin osallistujien oli ratkaistava.
OECD on laittanut PIAAC-testin osallistujamaat urheilukilpailun tulosluettelon mukaiseen järjestykseen parhaasta heikoimpaan. 10 kärjessä ovat:
- Suomi
- Japani
- Ruotsi
- Norja
- Hollanti
- Viro
- Belgian flaaminkielinen alue
- Tanska
- Englanti
- Kanada
Heikoimmat viisi ovat seuraavat maat, vähiten pisteitä saaneesta hieman enemmän pisteitä keränneeseen:
- Chile
- Portugali
- Puola
- Liettua
- Israel
Katso koko kunniataulukko tämän artikkelin lopusta.
Muutama poiminta raportin johtopäätöksistä (käännettyjä lainauksia raportista):
- Suomen aikuiset osoittivat korkeimman tason osaamista sekä lukemisessa (296 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 260) että numeerisissa tehtävissä (294 pistettä, OECD keskiarvo 263).
- Ongelmien ratkaisussa Suomi ja Japani saavuttivat korkeimman keskiarvon (276 pistettä kummallekin maalle, OECD keskiarvo 251).
- 11 maata (Chile, Kroatia, Ranska, Unkari, Israel, Italia, Korea, Liettua, Puola, Portugali ja Espanja) suoriutuivat kaikissa osa-alueissa johdonmukaisesti alle OECD:n keskiarvon.
- Suomen lukion suorittaneet olivat johdonmukaisesti monen maan, kuten Chilen, Israelin ja Liettuan kolmannen asteen koulutuksen [yliopisto] suorittaneita aikuisia osaavampia. Tämä suuri tasoero voi heijastaa systemaattisia eroja koulutusjärjestelmien laadussa, kuten myös koulutuksen ja elämänmittaisen oppimisen järjestämisessä.
Suomalaisten aikuisten osaaminen ongelmien ratkaisussa on nyt siis testattu ja virallisesti maailman parhaaksi havaittu. Onnittelut kaikille suomalaisille aikuisille. Vaan entä sitten? Miten tämä osaaminen saadaan hyödynnettyä kansakunnan hyvinvoinnin edistämiseen? Miksi testeissä osaamme ratkaista ongelmia, mutta emme osaa tehdä tuotteita, joita ihmiset ympäri maailmaa haluavat ostaa? Miksi esimerkiksi Yhdysvallat ja Ruotsi saivat Suomea heikompia tuloksia PIAAC-testissä, mutta osaavat jatkuvasti tehdä joka puolella maailmaa menestyviä tuotteita ja palveluita? No niin, taidan jäädä odottamaan seuraavaa tutkimusta, jossa suomalaiset ovat maailmanmestareita.
Yle uutisoi.