2000-luvulla syntyneet nuoret ovat kasvaneet maailmaan missä on aina ollut internet ja myös sosiaalisen median palveluita. Heille elämää ilman niitä luulisi olevan vaikea edes kuvitella, saati sitten toivoa. Britanniassa tehty kyselytutkimus kertoo sikäläisen nuorison kuitenkin suhtautuvan sekä internetiin että sosiaaliseen mediaan yllättävänkin kriittisesti. Puolet nuorista haluaa lisää rajoituksia netin käyttöön, ja moni uskoo parempaan elämään ilman internetin palveluita.

Lähes puolet (47%) tutkimukseen osallistuneista 16–21 vuotiaista nuorista piti maailmaa ilman internetiä parempana paikkana. Tasan puolet (50%) piti järkevänä kunnolla valvottuja ikärajoituksia verkon palveluille.

Seuraavassa lisää mielenkiintoisia tuloksia BSI:n (Britannian standardointiorganisaation) tekemästä tutkimuksesta, johon osallistui lähes 1300 16-21 vuotiasta brittinuorta.

• 45% nuorista kertoi viettävänsä kolme tuntia tai kauemmin joka päivä sosiaalisessa mediassa. 34% arvioi videopelien vievän päivittäin enemmän kuin kaksi tuntia aikaa.
• Ajankäyttö muihin (lähinnä perinteisiin) harrastuksiin oli vähäisempää sillä 49% mainitsi niiden vievän vähemmän kuin kaksi tuntia päivittäin.

Nuorten luottamus omaan osaamiseen ja tietoihin miten internet ja sosiaalinen media toimii sekä teknisesti että kaupallisesti on korkealla huolimatta siitä, että hyvin harvalla vielä siinä iässä voi olla opiskelun tai ammatin kautta hankittua osaamista asiasta.

• Tutkimukseen osallistuneet uskovat ymmärtävänsä miten heidän tekemisensä verkossa vaikuttaa siihen mitä heille palveluissa näytetään. Vain 4% myöntää ettei ymmärrä, mutta kaikki muut ovat kohtuullisen tai erittäin vakuuttuneita omasta osaamisestaan.
• Usko omaan tietotasoon sosiaalisen median palveluiden henkilökohtaisen tiedonkeruun laajuuteen ja tarkoitukseen on korkealla: ainoastaan 6% kokee olevansa pihalla, kun kaikki muut uskovat olevansa kohtuullisen hyvin tai perinpohjaisesti selvillä asiasta.
• Luottamus omaan osaamiseen tietoturva-asetusten ja yksityisten tietojen suojaamisen suhteen on hyvä: vain 3% ei usko oman osaamisen riittävän kun loput luottavat melko hyvin tai totaalisesti kykyihinsä asetusten viilaamiseksi.

Valtaosa nuorista on havainnut sosiaalisen median vaikuttaneen tavalla ja toisella heidän käyttäytymiseen ja päätöksentekoon.

• Nuoret ovat havainneet sosiaalisen median vaikuttavan heidän ostopäätöksiin usein: naisista 79% myöntää asian, kun miehistä 59% myöntää sosiaalisen median vaikutuksen ostopäätöksiin.
• Nuorista naisista 37% kertoi kokeneensa häirintää netissä, kun miehistä 28% raportoi joutuneensa häirinnän kohteeksi.
• Nuoret jakavat sijaintitietonsa sitä kysyville sovelluksille usein (67%) ja lisäksi 29% kertoi jakavansa sijaintinsa myös kontakteille, joita ei tunne.
• Monet naiset vertaavat ulkonäköään ja elämäntyyliään muihin sosiaalisessa mediassa: 85% vertailee itseään joskus ja 49% usein.

Mistä voi sitten johtua brittinuorten toive lisätä rajoituksia, kuten halu lisätä ikärajoja ja aikarajoja internetin käyttöön, tai usko maailman olevan parempi paikka ilman internetiä? Tutkimuksesta julkaistun aineiston perusteella selkeää vastausta on vaikea löytää. Yksi laaja alue mihin BSI:n tutkimuksella ei haettu mielipiteitä on kyberrikollisuus, suunnitelmallinen valeuutisten levittäminen ja sodankäynnin osittainen siirtyminen verkkoon. Tällaiset epämääräiset uhat saattavat pelottaa monia ihmisiä. Tekoäly on toinen laaja aihe mikä juuri nyt voimakkaan kehitysvaiheensa aikana voi tuntua monesta ahdistavalta teknologialta jollei sen olennaisia rakennuspalikoita ja toimintalogiikkaa osaa hahmottaa.

The Guardian uutisoi Britanniassa pohdittavan lakia, joka tekisi pakolliseksi sosiaalisen median palveluille katkaista yhteydet määrättyyn aikaan illalla näin rauhoittaen nuorten yön.