Usein suurten korporaatioiden johtajilta on vaikea saada täsmällisiä suuntaviivoja teknologian kehityksestä varsinkaan yhtiön omien tuotteiden suhteen. Virkistävän poikkeuksen tähän rutiiniin tekee Microsoftin David Weston, joka rohkeasti kertoo visionsa vuoden 2030 Windows-ohjelmistosta. Luvassa on näppäimistön ja hiiren sijaan enemmän puhumista laitteiden kanssa ja tottakai, tekoälyä joka paikassa.

David Weston on Microsoftilla saanut tittelin Vice President, jonka tehtävänä on johtaa Windowsin, Azure-palvelinohjelmistojen ja Xbox-pelilaitteiden tietoturvan kehitystä. Kybertietoturva ei ole enää ainoastaan virustorjuntaohjelma PC:ssä, vaan koskee kaikkia internetiin liitettyjä laitteita ja viestintää puhelinsoitoista ja kaikenlaisista toiminnoista lähtien.

Tästä syystä David Westonin visio koskettaa monia asioita tietotekniikassa kvanttitietokoneista näppäimistöön. Seuraavassa vision pääkohdat lyhyen analyysin kera.

Näppäimistön ja hiiren käyttö tulee vuonna 2030 tuntumaan oudolta etenkin nuorten sukupolvien mielestä. Niiden sijaan pääasiassa puhumme tietokoneellemme ja muille tietojenkäsittelylaitteillemme. Laitteet osaavat toki edelleen myös vanhat näppäimistö- ja hiiriteknologiat, joten niiden käyttö on edelleen mahdollista.

• Viestiminen puhumalla on ihmisille yleensä luonnollinen tapa olla vuorovaikutuksessa, jonka vuoksi puheen tuomista tietokoneiden käyttöliittymäksi on yritetty jo kymmeniä vuosia. Muutaman viime vuoden aikana sekä puheentunnistus että tietokoneen tuottama puhe on ottanut niin pitkän kehitysaskeleen, että äänikirjoja tuotetaan tietokoneen aikaansaamalla puheella ja pystymme kysymään tietokoneelta asioita omalla puheellamme. Puhe käyttöliittymänä varmasti yleistyy niin puhelimissa, pelikonsoleissa kuin tietokoneissakin, mutta näppäimistö ja hiiri ovat monessa asiassa näppärämpiä. Otetaan esimerkiksi tekstin editointi. Näppäimistöllä ja hiirellä erittäin nopeaa ja täsmällistä, kun puheella pelkän korjattavan kohdan paikallistaminen vie melkoisesti aikaa.

Tekoälyä hyödyntävät agenttisovellukset hoitavat jatkossa taustalla laitteiden tietoturvan. Itsenäisesti hommiaan hoitavat agenttisovellukset soveltuvat itse asiassa hyvin moneen tehtävään, sillä ne voivat osallistua kokouksiin tehden muistiinpanoja, niiden voi antaa lähettää ja lukea omaa sähköpostia, ja ylipäätään ne voivat jatkossa hoitaa monia rutiiniasioita puolestamme.

• Rutiiniasioiden hoitaminen meidän puolestamme on yksi tekoälyn suurista lupauksista. Agenttisovellukset ovat tästä käytännön esimerkki, joten niiltä odotetaan paljon. Agenttisovellus on aina riippuvainen isännästään, eli siitä varsinaisesta suuresta tekoälyjärjestelmästä (kuten Gemini, ChatGPT, Mistral), jonka avulla agentti toimii. Riskinä on vakavat uudet ongelmat tietoturvassa ja tietojen suojaamisessa jos agenttisovelluksille annetaan laajat oikeudet omaan ja organisaation dataan. Tietoturva-asiantuntijana David Weston itse asiassa näkee tekoälyn hoitavan myös tietoturvaongelmia, joita toinen tekoälysovellus mahdollisesti aiheuttaa. Tekoäly laitetaan tekoälyä vastaan – siitä tulee mielenkiintoinen kisa.

Tietokone ja muut internetiin liitetyt laitteet pystyvät näkemään saman minkä me näemme ja kuulemaan sen minkä me kuulemme. Kun meillä on tekoälyteknologia, joka muistaa kaiken mitä olemme tehneet ja luonnollinen käyttöliittymä puheen avulla, vuorovaikutuksestamme laitteiden kanssa tulee erittäin helppoa.

• Nähdä minkä me näemme ja kuulla minkä me kuulemme on yksi tietoturva-asiantuntijoiden varoittamista pahimmista kauhuskenaarioista. Kun jollekin ohjelmistolle tietokoneessa tai puhelimessa annetaan lupa nähdä kaikki mitä me laitteen ruudulla näemme ja kuulla kaikki mitä me laitteen avulla kuulemme, luovutamme julkisen ja yksityisen elämämme tälle ohjelmistolle. Ollakseen millään tavalla hyödyllinen, ohjelmisto nauhoittaa kaiken mitä se näkee ja kuulee, mukaanlukien esimerkiksi yksityiset luottamukselliset viestit ja pankkitunnukset. Asiaa on pohdittu siitä lähtien kun Microsoft ensimmäisen kerran yritti tuoda Recall-ohjelmiston Windows-tietokoneisiin, mutta vastarinta oli niin laajaa, että se ei onnistunut. Tämän tyyppiselle sovellukselle varmasti löytyy jokin rajattu käyttökohde, mutta laajassa yleisessä käytössä heikosti suojatuissa laitteissa sen tietoturvariskit ovat mahdottoman suuret.

Kvanttitietokoneet antavat meille rajattoman tietojenkäsittelykapasiteetin. Uusi teknologia mullistaa kuitenkin myös tietoturvan, joten kvanttiajan tietoturvan varmistaminen on aloitettava jo nyt.

• Kvanttiteknologiasta odotetaan valtavaa mullistusta tietokoneiden suorituskykyyn. Hyppy uuteen teknologiaan on niin pitkä, että kvantit mahdollistavat sellaisten asioiden laskemisen mikä ei nykyteknologialla ole edes mahdollista. Ongelmana kuitenkin on, että kvanttitietokoneet eivät vielä toimi. Kvanttiteknologian kehitys on kovassa vauhdissa myös Suomessa, mutta vuonna 2030 kvanttitietokoneet eivät meitä vielä auta. Kenties myöhemmin.

Tiedon, kuvien, ja äänen autenttisuus on jo nyt vaarassa sillä dataa ja ylipäätään kaikkea digitaalista aineistoa on mahdollista väärentää tai luoda kokonaan uutta keksittyä aineistoa. Kenen tahansa ääni on mahdollista väärentää kuten myös liikkuva kuva.

• Kuten David Weston toteaa työkaluja tiedon autenttisuuden varmistamiseen kuitenkin on olemassa ja kehitys on hyvässä vauhdissa, mutta ongelma on uusi ja erittäin hankala ratkaista. Yksi tunnettu esimerkki lienee yritysjohtaja, joka soittaa assistentilleen pyytäen tätä siirtämään miljoona euroa määrätylle tilille. Myöhemmin johtaja ihmettelee rahojen katoamista, mutta se on myöhäistä sillä hänen ääninäytteensä oli syötetty algoritmille, joka osasi sen perusteella puhua hänen äänellään. Tällaisiin uusiin tietoturvariskeihin on haettava uusia ratkaisumalleja, sillä virustorjunta ei enää pelasta ketään.

Loppujen lopuksi Microsoft Windows ja Apple MacOS palvelevat suuryhtiöiden tavoitteita, mutta Linux-ohjelmisto ei

Microsoft Windowsin ominaisuuksista, tietoturvasta ja visiosta vuodelle 2030 voi olla montaa mieltä, mutta ohjelmisto on kehittynyt valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana verrattuna sen lähimpään kilpailijaan Apple MacOS-käyttöjärjestelmään. Apple on ollut niin tyytyväinen aikoinaan kehittämäänsä ohjelmistoon, että on 20 vuoden aikana rohjennyt tehdä vain minimaalisia kehitysparannuksia MacOS-järjestelmään. Apple ei yksinkertaisesti ole pysynyt kehityksessä mukana.

Sekä Windows että MacOS suostuttelevat tai käytännössä pakottavat käyttäjät omiin ratkaisuihinsa, kuten Co-Pilotin tai iCloudin käyttäjiksi. Tällä hetkellä tietokoneissa nosteessa onkin Linux-ohjelmisto, joka ei pakota käyttäjiä toimimaan minkään suuryrityksen haluamalla tavalla, vaan käyttäjä voi valita omat tapansa ja käyttää vain niitä ohjelmia mitä haluaa käyttää.