Suomalaisesta kirjastojärjestelmästä on lähes millä tahansa mittarilla mitattuna syytä olla ylpeä. Kirjastoon kuin kirjastoon voi kävellä sisään lukemaan, lainamaan kirjoja tai kuuntelemaan musiikkia miellyttävässä, rauhallisessa ympäristössä. Jos haluttua teosta ei löydy, asiantunteva henkilökunta opastaa oikeaan suuntaan. Silti kirjastojen lainausmäärät ja käyntimäärät ovat vuonna 2010 laskeneet edellisestä vuodesta. Mitä oikein on tapahtumassa?
Vuoden 2010 luvut kertovat, että kirjastoista lainattiin viime vuonna 96 miljoonaa kertaa. Näistä 71,5 miljoonaa oli kirjalainoja. Käyntejä kirjastoissa oli kaiken kaikkiaan 53 miljoonaa.
Kirjastoissa käynnit ja lainat vähenivät noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta, joten järkyttävän suuresta muutoksesta ei ole kyse.
Kyse voi kuitenkin olla laajemmasta mediatrendistä, jonka kehityssuunnat paljastuvat kun katsotaan 2000-luvun kehitystä Suomen mediamarkkinoilla.
Tilastokeskuksen lukujen mukaan rahassa mitattuna (sisältäen myynnin ja mainonnan) kirjojen ja lehtien markkinakasvu pysähtyi jo ennen taantumaa. Toinen merkittävä huomio 2000-luvulla alkaneessa Suomen mediamarkkinan uudessa aikakaudessa on television pitäminen pintansa taantuman kynsissä ja Internetin kasvu siitä huolimatta.
Yksinkertainen johtopäätös siis on, että painetun median käyttö ja siihen investointi olisi antamassa periksi sähköisen median voittokululle markkinan suuruudella mitattuna.
Tämä kehitys ei välttämättä merkitse sitä, että lukeminen olisi vähentynyt – se vain on siirtynyt muuhun mediaan.
Kirjastot ovat ainakin suurissa kaupungeissa jo hakeneet aktiivisesti rooliaan sähköisessä mediamaailmassa. Sitä työtä tulee riittämään median voimakkaan kehityksen vuosina, joita juuri elämme.