Author Archives: Vieraskynä

E-kirjat muuttavat julkaisemista

2018-09-10

Kindle Kuva: Pexels.

Siitä lähtien kun Amazon toi markkinoille Kindlen (jota muut sitten kopioivat) on puhuttu fyysisten kirjojen katoamisesta kokonaan. Toisin kuitenkin kävi, eivätkä kauhukuvat kirjattomasta maailmasta tulleetkaan toteen. Vaikka kovakantisten kirjojen myynti onkin laskenut vuodesta 2012 lähtien, on lasku kuitenkin tasaantunut vuoden 2017 jälkeen. Myynnissä on sen jälkeen ollut nähtävissä lievää kasvua.

Samalla kun kovakantiset kirjat ovat alkaneet taas löytää oman asiakaskuntansa, myös e-kirjojen myynti on ollut tasaisessa nousussa. Nämä kaksi eri julkaisutapaa eivät siis sodi toisiaan vastaan, vaan tarjoavat erilaisia lukukokemuksia. Tämä puolestaan lisää lukijoiden määrää entisestään. Se on erittäin hyvä asia varsinkin uusien kirjailijoiden, mutta myös innokkaiden lukijoiden, näkökulmasta.

E-kirjat ovat täällä jäädäkseen

kirja ja maisema Kuva: Mysticsartdesign

E-kirjat ovat nousseet suureen suosioon monestakin syystä. Ennen kirjojen julkaiseminen ilman kustantajaa (tai agenttia joka etsi kustantajan) oli työlästä ja puuduttavaa työtä. Kirjailijoiden piti itse mennä julkaisijoiden luokse myymään kirjaansa. Tämä vei aikaa itse kirjoittamiselta, eikä kirjailijoita yleensä pidetä kovinkaan menevinä myyjinä – edes omille tuotteilleen.

Tästä hyvänä esimerkkinä on J.K. Rowling, Harry Potter -kirjasarjan kirjoittaja, joka oli saanut pakit julkaisijoilta 60 kertaa, kunnes sai oman agentin ja viimein palkittiin kyvyistään. Nykyään Harry Potter -toimiluvalla on arvoa noin 25 miljardia dollaria. Moni erittäin hyvä kirjailija on varmasti jäänyt historian tomuun vain siksi, etteivät saaneet julkaistua kirjojaan.

Nykyään on siis toinenkin vaihtoehto, e-kirjat. Nämä ovatkin erityisesti uusien kirjailijoiden suosiossa. Kirjoitustaitoa täytyy löytyä, mutta kun kirjoittaja on saanut kirjan valmiiksi, formatointi tapahtuu kätevästi. Tämän jälkeen kirjan voikin julkaista omalla nettisivullaan, sosiaalisessa mediassa – kuten Instagramissa tai Twitterissä – ja näin tavoittaa helposti omat seuraajansa, tai e-kirjojen julkaisijoiden alustoilla. Esimerkkejä alustoista ovat Gutenberg Project, Smashwords tai www.uusimuste.fi.

Tämä tarkoittaa, että kirjailijat eivät enää ole vastuussa julkaisijoille, vaan he voivat itse julkaista kirjansa Internetissä. Näin kirjailijat saavat itse päättää mihin hintaan kirjaa myydään, sekä miten ja missä sitä mainostetaan. Ei siis ole mikään ihme, että moni uusi kirjailija valitsee nimenomaan e-kirja -vaihtoehdon aloittaessaan kirjoitusuraa. Julkaistu kirja on aina parempi kuin kirja joka ei koskaan löytänyt tietään kaupan hyllylle.

Äänikirjojen suuri suosion nousu

nainen ja kuulokkeet Kuva: PourquoiPas

Heti kun kirjojen julkaiseminen äänikirjoina mahdollistui, monia jo aiemmin julkaistuja kirjoja alettiin julkaista myös tässä formaatissa. Yksi monista syistä on, että kirjan saa potentiaalisesti myytyä uudestaan. Tämä ei kuitenkaan ole yleisin syy äänikirjan tekemiseen.

Suurin äänikirjojen etu on mahdollisuus lukea sitä missä ja milloin vain. Se on mahdollistanut esimerkiksi kirjojen kuuntelun vaikka työmatkan aikana omassa autossa. Äänikirjat ovat vapauttaneet ihmisten kädet tekemään muita asioita, ja antanut kiireisille ihmisille mahdollisuuden lukea vaikka töitä tehdessään.

Äänikirjat ovat myös tuoneet kirjamarkkinoille uusia lukijoita. Moni äänikirjoja kuunteleva on myöntänyt, etteivät he ennen äänikirjoja olleet koskaan lukeneet kirjoja. Tähän voi olla monta syytä, kuten esimerkiksi lukihäiriö, joka on vaikeuttanut lukemista. Tällaiselle henkilölle äänikirjat ovat avanneet aivan uudenlaisen maailman, joka on jo melkoinen saavutus.

Ennen ihmiset kuuntelivat musiikkia, mutta nykyään voi äänikirjaa kuunnella aivan yhtä helposti. Moni valitseekin äänikirjan juuri tästä syystä. Se on helppoa, vaivatonta ja parhaassa tapauksessa on mahdollisuus oppia jotain uutta samalla kun tekee jotain muuta.

Kirjojen tulevaisuus on lupaava

Kirjakustantajien ja kirjoittajien välit ovat myös muuttuneet e-kirjojen nousun kautta. Koska kirjojen julkaiseminen itse on nykyään normaalia toimintaa, kirjailijoilla on enemmän vaihtoehtoja, ja kustantajilla on enemmän lähteitä löytää taitavia kirjailijoita.

Varsinkin talvisen pimeässä Suomessa osataan arvostaa e-kirjoja niin valoisalta ruudulta luettaessa kuin äänikirjankin muodossa. Kovakantisille kirjoille ja pokkareille löytyy tietysti vielä oma lukijakuntansa. Kirjan tunteminen omissa käsissään onkin aina ainutlaatuinen kokemus, jota todelliset kirjanystävät rakastavat yli kaiken. Jokainen on tervetullut kirjojen maailmaan – ja kiitos e-kirjojen – se on mahdollista yhä useammalle ihmiselle.

Lähteet:
• https://www.elibris.fi/index.php?route=information/news&news_id=1
• https://yle.fi/uutiset/3-6221499
• https://yle.fi/uutiset/3-10241660
• http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportName=SalesHistoryGenresPrintAndDigital-C.xml&language=FIN
• https://www.bbc.com/news/entertainment-arts-45088172
• https://www.theguardian.com/books/2018/feb/21/ebooks-are-not-stupid-theyre-a-revolution-erin-kelly
• http://fortune.com/2015/09/24/ebook-sales/
• https://en.wikipedia.org/wiki/E-book
• https://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Potter
• https://fi.wikipedia.org/wiki/J._K._Rowling

Kirjat toimivat viihteen lähteinä, vaan mistä inspiraatiota kirjallisuuteen?

2018-08-27

Kirjallisuus on usein se lähde, josta monet muut taiteen ja viihteen muodot saavat alkunsa. Teatterissa esitetään kirjojen pohjalta tehtyjä näytöksiä, leffoissa nähdään jatkuvasti joko suoria kopioita kirjoista tai niistä napattuja tarinoita, eivätkä pelit ole välttyneet kirjallisuuden vaikutukselta nekään. Oli viihteen tai taiteen muoto mikä tahansa, on se saanut ainakin jotain vaikutteita kirjallisuudesta.

Entä jos asian kääntää toisin päin? Saako kaunokirjallisuus inspiraatiota muista taiteen ja viihteen muodoista? Otamme tässä artikkelissa käsittelyyn pari potentiaalista lähdettä, joista joku voisi mahdollisesti käydä nappaamassa itselleen ideoita.

Itsenäiset pelit ovat usein potentiaalisia tarinoita

Yksin viime aikoina nopeasti kasvaneista viihdealoista ovat kasinopelit netissä. Ne tarjoavat laajan valikoiman erilaisia pelejä, joihin valmistajat ovat usein kehitelleet teeman itse. Mukana on paljon juonellisia pelejä, vaikka juoni jääkin usein aika heppoiseksi. Jos haluat päästä selaamaan näitä pelejä, ota suunnaksesi Casino Wings. Sieltä löydät koko joukon alan parhaita sivustoja, jotka tarjoavat pelejä eri valmistajilta. Näin pääset käsiksi mahdollisimman laajaan pelikirjastoon.

Tarkoitamme tässä tapauksessa mitä suurimmilta osin nimenomaan kolikkopelejä. Siis niitä pelejä, joita löytyy Suomessa jokaisen supermarketin aulasta. Netin nykyaikaiset videokolikkopelit ovat kuitenkin kaukana siitä, mihin Suomessa on totuttu. Näille peleille on tehty erilaisia henkilöhahmoja ja taustatarinoita, joita yritetään usein korostaa huonolla menestyksellä – kolikkopeli on kolikkopeli, vaikka siihen yrittäisikin kirjoittaa tarinan.

On kuitenkin monia kolikkopelejä, joiden idea voisi olla mielenkiintoinen aihe romaanille. NetEntin huippusuositun Gonzo’s Questin löytöretkeiljä, ahne Gonzo Pizzarro olisi helppo nähdä myös kirjan sivuilla. Sama koskee esimerkiksi monia Microgamingin, Thunderkickin ja Yggdrasilin pelejä. Lisenssin hankkiminen tuskin olisi ongelma – pelivalmistajat olisivat takuulla innoissaan, että peleille saadaan ilmaista mainosta myös kirjan muodossa.
Van Gogh taulu: Perunansyöjät. Van Gogh Museum, Amsterdam (Vincent van Gogh Foundation)Van Gogh taulu: Perunansyöjät. Van Gogh Museum, Amsterdam (Vincent van Gogh Foundation)

Olisiko taulusta kokonaiseksi kirjaksi?

Maalaustaide ammentaa kaikista taiteenaloista ja uskonnosta paljon aiheita, joten nyt voisi olla aika antaa takaisin. Nykytaiteessa suositaan hyvin erilaisia aiheita ja tyylejä kuin esimerkiksi vielä reilut sata vuotta sitten, kun Euroopassa maalasi sellaiset herrat kuin Vincent Van Gogh ja Claude Monet. Esimerkiksi muotokuvat ovat vähemmän suosittuja kuin aiemmin, eikä myöskään impressionismi ole aikoihin ollut muodissa. Olisiko taide siis mahdollisesti muuttunut siihen suuntaan, että se voisi antaa ideoita kirjoille?

On selvää, että parhaimmillaan maalaustaide tiivistää yhteen kuvan kokonaisen tarinan. Erityisesti kuvat tavallisista ihmisistä nykyaikana saattaisivat avata ideoiden maailman niitä tarkkaan katselevalle. Samaan olisi saattanut pystyä aikoinaan vaikkapa Van Goghin ”Perunansyöjät”, jossa rumiksi tarkoituksella maalatut talonpojat popsivat pirtissään pottuja. Se kuvaa meille edelleen hyvin tuon ajan elämää tavallisen kansan näkövinkkelistä, mutta muuten aikakausi on sen verran vieras, että kokonaisen romaanin kirjoittaminen sen pohjalta olisi vaikeaa. Jokin vastaava nykytaulu saattaisi kuitenkin hoitaa homman kotiin.

Nettifoorumit ovat portti tarinoiden maailmaan

Moni kirjailija vietti aikoinaan päivänsä tarkkailemalla ihmisiä kadulla ja kaupungilla. Älykkäät huomiot ihmisluonteen koukeroista ovat kirjallisuudessa painonsa arvoisia kullassa, joten lähdemateriaaliakin on oltava riittävästi. Ihmisiä tuntematta kun on vaikea kirjoittaa uskottavia henkilöhahmoja.

Elämä ja kommunikaatio ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin. Moni on tätä kehitystä vastaan, mutta kirjailijan tehtävä ei ole tuomita vaan ymmärtää. Sosiaalinen media ja foorumit tarjoavat loistavan mahdollisuuden kerätä tietoa ihmismielen syövereistä ja lukea tarinoita, jotka voivat sytyttää kipinän seuraavaan suurromaaniin. Pitkään toimineilla nettifoorumeilla on jo valmiiksi paljon hauskoja hahmoja, jotka tunnetaan kyseisen foorumin keskuudessa hyvin. Sana hahmo on tässä tapauksessa pätevä, sillä monille nettipersoona on täysin erillään siitä jokapäiväisestä ”oikeasta” persoonasta.

Näitä kirjoja voisi luonnollisesti julkaista netissä, sillä e-kirjojen julkaisu on muuttunut entistäkin vaivattomammaksi. Markkinointikaan ei ole ongelma, sillä ylläpitäjät olisivat varmasti valmiita pieniin mainosalennuksiin, jos he saisivat markkinoitavakseen rakkaalta foorumiltaan inspiraatiota saaneen romaanin.
Suomi 24 keskustelut, näytön kuva

Näistä kolmesta kirjasta tulisi mainioita pelejä

2018-08-11

Kirjallisuus on epäilemättä eniten muille taiteenaloille inspiraatiota tuottanut taidemuoto. Tähän on olemassa selvä syy: hyvä kirja kertoo tarinan yksityiskohtaisemmin kuin mikään taulu, veistos tai elokuva. Silti se jättää tilaa myös mielikuvitukselle, joten menestysteoksen pohjalta on helppo lähteä muokkaamaan vaikkapa leffakäsikirjoitusta.

Vaan entäpä muut alat, joilla luova työ ja rahan tekeminen yhdistyvät saumattomasti? Elokuvien ja videopelien lisäksi monella muullakin alalla kirjoista voisi saada paljon irti. Nettikasinoala on yksi niistä.
Harry Potter, Lovecraft, Roald Dahl kirjojen kansikuvat
Täysin vieras ajatus kirjan pohjalta luodut kolikkopelit eivät toki ole. George R. R. Martinin Valtaistuinpelistä nähtiin jo jokunen vuosi takaperin hauska kolikkopeli Microgamingilta, joka on yksi alan suurimmista valmistajista. Fantasia kiinnostaa muutenkin kasinopelaajia, sillä Tolkienin suurteos Taru Sormusten Herrasta on myös käännetty samaisen Microgamingin toimesta kolikkopeliksi. Lisäksi ainakin Kiplingin Viidakkokirjan pohjalta on tehty hiljattain peli, mutta se ei kuitenkaan ole virallinen lisensoitu Viidakkokirja-kolikkopeli. Tavallisilla kasinoilla näitä brändättyjä pelejä näkyy suhteessa nettikasinoita enemmän, vaikka netissäkin niiden määrä on viime vuosina kasvanut.

Vaan turha lopettaa kasvua tähän – tarjoamme nyt kaikille pelivalmistajille kolme ilmaista ideaa kirjoista, joiden pohjalta pitäisi pikimmiten tehdä nettikasinoille oma kolikkopeli.

1. Harry Potter -kirjasarja – velho on tarpeeksi vanha kolikkopelaajaksi

Lastenkirjasarja kolikkopeliksi? Saattaa kuulostaa ensialkuun kummalliselta, mutta on siinä kuitenkin mahdollisuuksia. Ensimmäinen Harry Potter -kirjasarjan osa, Harry Potter ja viisasten kivi, ilmestyi vuonna 1997 englanniksi ja heti seuraavana vuonna myös suomeksi. Näin ollen sarjan pienimmätkin alkuperäisfanit ovat jo takuulla peli-iässä. Kuten kaikki kirjoihin tutustuneet muistavat, etenevät nekin aika lailla vuosi kerrallaan aina viimeiseen kahteen kirjaan asti, jotka kertovat samasta kouluvuodesta. Harry alkaa sarjan loppuvaiheessa olla jo melkein täysi-ikäinen nuori mies, joten velhon voisi hyvin nyt vuonna 2018 siirtää myös kolikkopelimuotoon.

Onko tässä vihdoin se kolikkopeli, joka on suositumpi kuin suomalaisten suosikkipeli Starburst? Sitä on ehkä tässä vaiheessa hieman aikaista lähteä ennustamaan, mutta kyllä tästä aika mielenkiintoisen paketin saisi kasaan. Ja se on monilla viihdealoilla jo ymmärrettykin, sillä Harry Potter kääntyi aikoinaan todella nopeasti muun muassa videopeliksi.

J. K. Rowlingin maagisessa taikamaailmassa erilaisilla taioilla voisi luoda erikoistoimintoja, kuten muuttuvia symboleita tai laajenevia wildeja. Lisäksi kirjasarja suorastaan pullistelee tunnistettavia hahmoja, jotka on kaiken lisäksi jaettu vielä velhojen osalta neljään eri kategoriaan – tässä tapauksessa siis tupaan. Näistä tuvista olisi helppo tehdä esimerkiksi progressiivisesti etenevien ilmaiskierrosten askelmat, tai antaa pelaajalle suoraan mahdollisuus valita, haluaako hän lunastaa 20 Puuskupuh-ilmaiskierrosta vai 5 riskialttiimpaa Luihuinen-kierrosta –vai jotain näiden kahden ääripään väliltä.

Tarttuisiko NetEnt tai joku muu suurista valmistajista syöttiin ja loihtisi Tylypahkan, taianomaisen Lontoon ja kaikki tutut Potter-hahmot myös nettikasinoille?

2. Iso Kiltti Jätti – perskurkkanat kolikkopeliksi

Roald Dahl on monelle suomalaiselle tuttu satusetä, jonka omalaatuisista lastenkirjoista on tehty hauskoja elokuvia. Moni muistaa esimerkiksi elokuvat Matilda ja lasten kapina sekä Kuka pelkää noitia, jotka olivat 90-luvulla ainakin jonkinasteisia menestysleffoja. Viime vuonna valkokankaalle siirrettiin myös Iso Kiltti Jätti – tarina ”perskurkkanoita” syövästä kiltistä jättiläisestä, joka liikkuu halki öisen Lontoon puhaltamassa unia nukkuvien lasten mieliin.

Jo elokuvassa suolta pyydystettävät unet oli toteutettu kauniisti, eivätkä erilaiset jättiläisetkään varsinaisesti tylsä aihealue ole. Kun mukaan lisätään vielä muun muassa Englannin kuningatar ja öisen Lontoon tunnelmalliset kadut, ei designin puolesta tarvitsisi olla kovinkaan huolissaan. Myös kaksi erilaista maailmaa – Lontoo ja jättiläisten salainen maailma – toimisivat hyvin esimerkiksi bonuspelissä, jossa jättiläismaasta voisi päästä 15 tai 20 kierroksen ajaksi puhaltamaan unia makuuhuoneisiin.

3. Lovecraft-kolikkopelisarja – The Call of Cthulhu ja muut kauhusuosikit

Kun puhutaan kauhukirjallisuuden klassikoista, ovat H.P. Lovecraftin teokset aika lailla omassa kastissaan. Kauhun mestari on kirjoittanut useita kymmeniä loistavia romaaneja ja tarinoita. Erityisesti suuret teokset, kuten ”The Call of Cthulhu”, ”At the Mountains of Madness” ja ”The Shadow Out of Time”, ovat tulvillaan kauhumytologiaa, jonka kuvastosta saisi luotua melkoisen kolikkopelikokemuksen.

Lovecraftin tuotannon pohjalta valmistettu kolikkopeli olisi todella mielenkiintoinen myös siksi, että hän kirjoittaa pelottavimmista hahmoistaan aina mystisesti mutta kuitenkin tarpeeksi yksityiskohtaisesti. Näin hahmosta muodostuu hetkessä häiritsevän fyysinen mielikuva, jonka siirtäminen kolikkopelin rullille tuskin vähentäisi sen vaikuttavuutta. Koska kaikissa Lovecraftin teoksissa liikutaan enemmän tai vähemmän samassa painajaismaailmassa, saattaisi paras vaihtoehto olla yksi koko Lovecraftin tuotantoon perustuva kolikkopeli. Hirviöitä, mystisiä artefakteja ja muita kauhun peruselementtejä olisi takuulla käytettävissä enemmän kuin riittävästi.

Klassikkokirjasta kolikkopeliksi

2018-08-01

Kirjat toimivat tunnetusti inspiraationa lukuisille kulttuurin ja taiteen lajeille. Rakastetuimmista klassikkoteoksista, hurmaavimmista saduista ja monista hieman tuntemattomammistakin teoksista on tehty versioita muun muassa elokuviin, teatteriin ja videopeleiksi. Viimeisen vuosikymmenen aikana suursuosioon ovat nousseet klassikkokirjojen tarinoille pohjautuvat kolikkopelit. Erinomainen esimerkki tästä genrestä on Herman Melvillen vuoden 1851 romaanista inspiraationsa ammentanut Moby Dick -kolikkopeli.
Moby DIck kirjan klassikko-kansikuva

Kokonainen kirjasto slotteina

Kirjoihin ja elokuviin perustuvat kolikkopelit eivät ole mikään uusi juttu, ja moni muistaakin tällaisia tapauksia varmasti jo vuosikymmenten takaa perinteisten pelikoneiden kulta-ajoilta. Sittemmin antoisimmat kolikkopelit ovat siirtyneet pelihalleista internetiin, jonne on kehitetty omat versionsa niin kolmen pienen porsaan kuin pavunvartta ylöspäin kiipeävän Jaakonkin klassikkosaduille. Ovatpa Tolkienin legendaarinen Taru sormusten herrasta, Doylen Sherlock Holmes kuin useissa teoksissa seikkaileva myyttinen kuningas Arthurkin saaneet omat kolikkopelinsä. Kuningas Arthurin tarinasta ammentavasta, Quickspinin kehittämästä Mighty Arthur -slotista voit lukea lisää suominetticasino.info -sivustolla.

Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä kirjoihin perustuvista kolikkopeleistä, joita myös Microgamingin ja Rabcatin yhteistyössä kehittämä Moby Dick -kolikkopeli edustaa. Nettikasinoiden maailmaa heikommin tunteva lukutoukka saattaakin yllättyä toden teolla siitä, kuinka moni klassikkokirja onkaan toiminut inspiraationa toinen toistaan upeammille kolikkopeleille.

Vaaleaa valasta metsästämässä

Yhdysvalloissa 1800-luvulla elänyt kirjailija Herman Melville tunnetaan merellisistä seikkailukertomuksistaan, joista tunnetuin on tietysti valaanpyytäjistä kertova Moby Dick. Omana aikanaan väheksytty teos nousi suuren yleisön suosioon vasta kirjailijan kuoleman jälkeen, mutta on sittemmin tunnustettu yhdeksi amerikkalaisen kirjallisuuden tärkeimmistä romaaneista. Teokselle uskollisessa Moby Dick -kolikkopelissä seikkaillaan merellisissä maisemissa valkoista valasta pelikeloille havitellen.

Ulkoasultaan kepeän piirrosmainen kolikkopeli pitää sisällään klassikkokirjan maailmasta tuttuja symboleita sekä mukaansatempaavia erikoistoimintoja, joiden ansiosta pelaaminen pysyy kiinnostavana pitkään. Bonuspyöräytyksiä, tuplaustoimintoa sekä ilmaiskierroksia värittävät upeat animaatiot, jotka takaavat viihdyttävän ja silmää miellyttävän pelikokemuksen. Slotti sopii kattavien panosmahdollisuuksiensa ansiosta kaikenlaisille pelaajille, sillä pienin mahdollinen panos on vain 25 senttiä, ja suurin puolestaan jo melkoisen hulppeat 50 euroa. Jos keloille pysähtyy maksimipanoksella pelatessa viisi valkoista valasta tai jokerisymbolina toimivaa ruoria, luvassa on pelin suurin voitto – huimat 10 000 euroa.

E-urheilun mahdollisuudet Suomelle tunnustaa jo ministerikin

2018-07-12

E-urheilua, eli elektronista urheilua, pidettiin Suomessa pitkään turhuutena, jossa nörtit tuhlaavat aikaansa ja turmelevat kuntonsa. Asenteet ovat pikkuhiljaa muuttumassa myös Suomessa.

Maailmalla elektroninen urheilu on jo tunnustettu ja arvostettu urheilulaji, jossa liikkuu ammattilaisia, harrastajia, sponsoreita ja nopeasti kasvavaa liiketoimintaa. Korean talviolympialaisten aikaan tätä maan suurlajia esiteltiin Olympiakomitealle, ja onpa sen valitsemista näytöslajiksi Tokiossa 2020 tai Pariisissa 2024 myös pohdittu.
Dota 2 e-urheilu, turnaustapahtuma. Kuva  Vinh Nguyen.

Suomi elektronisen urheilun kärjen tuntumassa

Suomessa e-urheilun kehitys ei ole edennyt yhtä nopeasti kuin maailmalla. Rekisteröityneitä pelaajia Suomesta löytyy tällä hetkellä 1125. Pelaajien ansaitsemat voitot Suomi ovat kasvaneet niin tuntuvasti, että maa kavunnut maailman listalla 14. sijalle kärkimaiden ollessa Kiina, Yhdysvallat ja Korea.

Yksittäiset suomalaispelaajat ovat päässeet hyville ansioille, sillä viisi suomalaispelaajaa löytyy maailman eniten tienanneiden listalta. Paras suomalainen on tällä hetkellä Dota 2 -pelaaja Lasse Urpalainen, joka sijoittuu pelitienesteillään neljänneksi.

Suuret voitot tuovat näkyvyyttä

Elokuussa 2017 Lasse Urpalainen otti yhdessä eurooppalaisen Liquid-joukkueensa kanssa lähes 11 miljoonan dollarin voiton Yhdysvalloissa käydyssä turnauksessa. Saavutus sai paljon näkyvyyttä Suomessa, tuoden jopa ehdokkuuden vuoden urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.
Elektroninen urheilu sai myös toisen ehdokkuuden urheilugaalassa. Vuoden urheiluilmiöksi oli ehdolla elektronisen urheilun nousu suomalaismiesten suosikkilajiksi. Laji häviää suosiossa nuorten miesten keskuudessa vain jääkiekolle.

Lajiksi muiden joukkoon

Virallisesti elektronisen urheilun lajiliitto sai tunnustuksen, kun Suomen Olympiakomitea hyväksyi sen omaksi kumppanuusjäsenekseen vuonna 2016. Samana vuonna useat urheiluseurat, HIFK suunnannäyttäjänä, alkoivat perustaa omia e-sports-joukkueitaan eurooppalaisten suurjoukkueiden malliin.

Samaan aikaan sorvattiin ammattilaisiksi tähtääville nuorille koulutusta. Tarjolla on niin e-sports -painotteista lukiota kuin alan korkeakoulutasoista business-koulutustakin. Vuonna 2017 myös Puolustusvoimat hyväksyi elektronisen urheilun Urheilukoulun ohjelmaansa.

Laji nostaa Suomi-kuvaa

Nykyinen urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho visioi Suomesta elektronisen pelaamisen suurvaltaa. Hän näkee lajin menestyksen voivan tuoda Suomelle sekä imagohyötyä että mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Jotta päämäärään päästäisiin, vaaditaan investointeja harrastusmahdollisuuksiin ja ammattilaisuuteen tähtäävien pelaajien valmentautumiseen.

Vielä ei e-urheilua kuitenkaan Terhon omassakaan ministeriössä luokitella urheiluksi, sillä lajiliitto saa vuosittain tukea nuorisotyötä tekevänä järjestönä. Liiton saama tuki on kuitenkin kasvanut nopeasti 90 000 euroon.

Ei pelkkää ajanhukkaa

Elektronisesta urheilusta on moneksi, vaikkei alan ammattilaishuipulle tähtäisikään. Harrastajapelaajat saavat varmasti yhtä paljon irti lajista kuin minkä tahansa perinteisen urheilulajin harrastajat.

Monen aloittelevan pelaajan vanhempia lohduttaa varmasti tieto siitä, että jatkuva tietokoneella istuminen voi olla hyvinkin tavoitteellista toimintaa. Pelaava nuori saattaa olla urheilumme uusi toivo, joka pelaa Suomen digitaalisen maailman kartalle omalta tietokoneeltaan.

E-lukijat muuttavat lukutottumuksia

2018-06-11

Sähköinen lukulaite on kuin kirjasto pienoiskoossa.

Älypuhelimet ja tabletit ovat vuosien saatossa totuttaneet kuluttajat etsimään tietoa liikkeellä ollessaan ja samalla lukemaan. Uutiset, artikkelit ja blogit luetaan silloin kun siihen löytyy sopiva hetki. Paikka lukemiseen voi yhtä hyvin olla kotisohva, bussipysäkki tai hiekkaranta lomakohteessa. Tavallisilla mobiililaitteilla kirjojen lukeminen kuluttaa kuitenkin akkua, sillä näyttö on varsinkin ulkona ollessa pidettävä kirkkaalla.
Kindle-lukulaite kahvipöydässä

Kotikirjasto halutaan kuitenkin pitää mukana menossa ja samaa sisällön yltäkylläisyyttä, johon Internetissä on totuttu, kaivataan myös kirjoihin. Näille kasvaville markkinoille ovat e-lukijat iskeneet pysyvästi. Näistä menestynein on vuonna 2007 lanseerattu Amazon Kindle, jolla on kymmeniä miljoonia käyttäjiä maailmassa. Laite pyrkii jäljittelemään aidon paperin ja musteen olemusta tätä varten erityisesti kehitetyn näytön avulla, jonka energiankulutus on pyritty minimoimaan.

Amazon maailman suurimpana verkkokauppana tarjoaa miljoonia nimikkeitä luettavaksi, jotka voi kätevästi ostaa suoraan Kindle-laitteesta ja tallettaa sinne myöhempää lukemista varten. Laitteilla voi selata lisäksi muita dokumentteja. Kattavat tilastot, kirja-arvostelut ja taustatiedot motivoivat lukemaan aivan uudella tavalla. Kirjat voi jaotella esimerkiksi kaikkien lukuharrastajien keskimääräisen lukuajan mukaan, johon omaa edistymistä voi verrata. Monet e-lukijoiden käyttäjät ovatkin huomanneet lukevansa nopeammin ja enemmän paperikirjoihin verrattuna.

Digitaaliset kirjat ja lehdet kätevästi mukana matkassa

Painetut kirjat vievät tilaa ja ovat painavia, joten niitä ei kovin montaa pysty kuljettamaan mukana. Usein matkaavat perinteisten kirjojen ystävät joutuvat puntaroimaan aina saman kysymyksen edessä: “Mitkä kirjat otan mukaan lukemattomien joukosta?” Matkalaukkujen painorajat ja käsimatkatavaroiden rajoitukset tulevat nopeasti vastaan.

Digitaalinen lukija on tätä vastoin kevyt ja sen kautta pääsee käsiksi tuhansiin kirjoihin ja lehtiin. Madaltunut kynnys ostaa uutta lukemista muutamalla klikkauksella on ollut tärkeä tekijä e-kirjojen suosion kasvuun. Nykyään monet teokset julkaistaan vain digitaalisesti pienten kustannusten vuoksi, ja paperinen versio saatetaan painaa vain tilauksesta tai jos tähän on muutoin tarpeeksi kysyntää.

Moderni matkailija varaa liput netissä, etsii nähtävyydet Yelpistä arvostelujen perusteella, tilaa taksin Uberilla ja selaa Googlen karttaa kännykän ruudulta kohteessa ollessaan. Mobiililaitteiden yleistymisen myötä tähän liittyvä teknologia ja sovellukset ovat muuttaneet matkailutapoja pysyvästi, ja uudet tavat kuluttaa sisältöä tulevat edelleen muuttamaan elämää. Lomamatkalla on toki miellyttävää lukea paperista kirjaa tai lehteä riippukeinussa köllötellen, mutta kevyt mobiililaite – ja samalla koko kotikirjasto – kulkee näin paljon kätevämmin matkassa.

Perinteinen paperikirja sinnittelee e-lukijoiden rinnalla

avonainen pokkari nurmikolla

E-kirjojen myynti Kindle-lukulaitteen julkaisun jälkeisinä vuosina oli pelkkää kasvujuhlaa. Vastaavaa suosiota ei ole sitten Applen iPhonen jälkeen nähty. Digitaalisten kirjojen menestyksekästä myyntikäyrää selittävät osaltaan uutuudenviehätys ja toisaalta sosiaalinen media, jonka kautta suositut ilmiöt leviävät nopeasti massojen tietoisuuteen.

Myös Suomessa e-kirjojen myynti on lähtenyt kasvuun. Kirjastot ovat tuoneet e-lukijat kenen tahansa lainattavaksi ja näin tutustuttaneet suomalaiset kuluttajat teknologiaan vaivihkaa. Monet harkitsevat nyt oman lukulaitteen ostoa. Perinteisiä kirjoja ja lehtiä on Suomessa aina luettu paljon, ja luetaan jatkossakin. Sähköiset kirjat ovat nousseet niiden rinnalle käteväksi vaihtoehdoksi täydentämään lukukokemusta.

Painettujen kirjojen lukeminen julkisesti on tullut osaksi ihmisten tapaa viestittää omaa statustaan tai kiinnostuksen kohteitaan. Paperikirjat tekevät uutta tulemistaan myös pienten julkaisijoiden voimin, uutena ilmiönä sellaisten YouTube-tähtien, kuten PewDiePien, Shane Dawsonin ja Kristina Webbin vanavedessä. Nuori sukupolvi, muuten lähes pelkästään digitaalisen sisällön kuluttajina, ostaa mielellään myös jotain konkreettista itselleen tärkeäksi kokemaltaan idolilta.