Teemasta ’tieto uhkana’ pitivät Johanna Korhonen, Kai Ekholm ja Imbi Paju Tietokirja-päivillä 2009 yhden tapahtuman mielenkiintoisimmista keskusteluhetkistä.

Johanna Korhonen pohti sosiaalista sensuuria. Vaikka hän opiskelijoidensa kanssa katsoo lakikirjasta Suomessa kiistatta vallitsevan sananvapauden, opiskelijoilla kuitenkin herää epäilys piilevästä sensuurista. Kaikesta ei voi kuitenkaan puhua, kaikki eivät saa osallistua keskusteluun, eikä itse asiasta puhuta.

Esimerkiksi Afganistan. Suomessa puhuttiin mielummin siitä, onko oikea käsite sota, vai aseellinen konflikti kuin tartuttin siihen, mitä Afganistanissa oikeasti tapahtuu.

Etablotuneille valtarakenteille tieto on uhka. Ketkä saavat puhua Viron asioista, ketkä saavat puhua Kekkosesta ja miten. Radikaali toisinajattelija saattaa jäädä huomiotta, koska häntä pidetään outona tyyppinä, jonka ajatukset eivät ole yleisesti hyväksyttyjä tai ymmärrettyjä.

Historiasta kuitenkin tiedetään, että juuri maailman toisin näkevät ihmiset saattavat olla niitä suuria muutoksen alkuunpanijoita, joita usein olisi kannattanut kuunnella. Suomen pienillä markkinoilla oudon ajattelijan jättäminen marginaaliin käy helposti, sillä valtamedian ulkoupuolelta on vaikea nousta julkisuuteen.