Verkossa tapahtuvaa kaupallisten tuotteiden piratismia on muutamassa maassa yritetty ehkäistä laittomien kopioiden käyttäjiin kohdistetuilla yksilöidyillä varoituksilla. Ranskassa asiasta on pisin kokemus, sillä vuonna 2009 siellä otettiin käyttöön kolmeen varoitukseen perustuva järjestelmä, Hadopi-laki. Nyt ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat ovat mitanneet varoitusjärjestelmän vaikutukset. Kallis järjestelmä on osoittautunut hyödyttömäksi.
Ranskan Hadopi-laki on kolmiportainen piraattikäyttäijä varoittava järjestelmä. Ranskassa lainvalvoja seuraa ainoastaan internetin Peer-to-peer (P2P, vertaisverkko) –verkkoihin kuuluvien tietokoneiden välittämää dataa. Yleisin tapa välittää dataa vertaisverkkoon kuuluvien laitteiden välillä on BitTorrent-protokolla. Tämän tiedonsiirtomekanismin tekee tehokkaaksi periaate, jonka mukaan jokainen dataa verkosta itselleen lataava tietokone välittää dataa muille tietokoneille. Tähän tiedonsiirtoon osallistuvia tietokoneita on helppo jäljittää.
Ranskassa vuoden 2013 loppuun mennessä oli annettu 2,4 miljoonaa ensimmäisen tason varoitusta suoraan vertaisverkkojen käyttäjille, 250 000 toisen tason varoitusta ja alle 1000 kolmannen tason varoitusta.
Tammikuussa 2014 Michael Arnoldyn, Eric Darmonzin, Sylvain Dejeanxin ja Thierry Penardin julkaisema tutkimus Graduated Response Policy and the Behavior of Digital Pirates tarkastelee varoitusjärjestelmän tehokkuutta verkkokäyttäjien käyttäytymisen kannalta. Tutkijoiden päähuomiot ovat:
– Varoitusjärjestelmä ei vähentänyt uusien käyttäjien ryhtymistä laittomaan kopiointiin.
– Varoitusjärjestelmä ei hillinnyt piratismiin jo ryhtyneiden käyttäjien kopiointiaktiviteetteja.
– Ahkerat piraatit siirtyivät käyttämään muita tiedonsiirtotapoja ja latauslähteitä, kuten tiedostonjakopalveluita (esim. upload.to, DepositFiles.com) ja newsgroup-palvelimia (esim. Giganews, newshosting)) vertaisverkkojen sijaan.
Tutkijoiden havainto varoitusjärjestelmän toimimattomuudesta on saman suuntainen kuin verkkoliikenteen estoon perustuvien järjestelmien toimimattomuus. Suomessakin operaattoreita on määrätty estämään suomalaisia verkkokäyttäjiä pääsy määrätyille sivustoille, kuten The Pirate Bay. Pakon edessä operaattorit sulkevat liikenteen Suomesta kyseisille sivustoille, vain huomatakseen kiertoteiden olevan jo valmiina. Uteliaat löytävät kiertotiet googlettamalla esimerkiksi ”pirate bay proxy”.
Verkkoliikenteen estot, rajoitukset ja hidastukset saattavat hankaloittaa ainoastaan tavallisten verkonkäyttäjien elämää, siinä missä näppärät piraattituotteiden hakijat ovat keksineet kiertotiet haluamaansa paikkaan.
Ranskassa kulttuuriministeri Filippetti on jo pitkin vuotta 2013 epäillyt Hadopi-lain toimivuutta, valitellut sen ylläpidon suuria kustannuksia, ja halunnut luopua koko järjestelmästä.
Koko tutkimusraportin voi ladata täältä:
Arnold, Michael A. and Darmon, Eric and Dejean, Sylvain and Pénard, Thierry, Graduated Response Policy and the Behavior of Digital Pirates: Evidence from the French Three-Strike (Hadopi) Law (January 16, 2014). Available at SSRN: http://ssrn.com/abstract=2380522