Moni menestyskirjailija J.K. Rowlingista lähtien on kirjoittanut nimimerkin suojassa. Rowling käytti nimimerkkiä halutessaan julkaista teoksen, joka oli hyvin erilainen kuin Harry Potter –sarja. Stephen King on käyttänyt peitenimeä koska halusi julkaista kirjoja nopeammin mihin kustantaja oli Stephen King –brändin alla valmis. Suomessa presidentistä lähtien on kirjoitettu nimimerkkien suojissa. Se pistää väkisinkin miettimään kuinka moni kirjoista julkaistaan kirjailijoiden oikeilla nimillä ja kuinka moni nimimerkillä?

Mark Twain on Samuel Langhorne Clemensin käyttämä alias, mutta miten hän keksi nimen? Kirjailija itse on melkoinen tarinankertoja, mutta joka tapauksessa tarina kertoo nimen tulleen Mississippin jokilaivalta, jolla hän työskenteli nuorena ennen journalistin uraa. Laivalla mitattiin usein joen syvyyttä, ja mittamiehet huusivat kapteenille lukemia. Yksi lukemista oli ”twain” (kaksi).

Infografiikan tuottanut Lovereading ja julkaissut Visually.

Kirjailijoita opastavalla Writing World –sivustolla on perinpohjainen artikkeli tilanteista, jolloin kirjailijan on syytä harkita nimimerkin käyttöä. Tärkeimmät syyt ovat: toinen työ, jota kirjoittamisella ei haluta häiritä; kirjailija on jo brändi jossain toisessa genressä mitä hän nyt haluaa julkaista; ryhmä kirjoittajia ottaa peitenimen; tai kirjailija saa luvan kustantajilta kirjoittaa kilpaileviin julkaisuihin. Peitenimi ei kuitenkaan suojaa vastuusta lain edessä, ja kustantaja joka tapauksessa tietää kirjailijan oikean henkilöllisyyden.