Kotivideoita voi tänä päivänä kuvata käytännössä kuka tahansa – jos ei omalla, niin teini-ikäisten lasten kamerakännykällä. Koska kuvaaminen itsessään ei enää maksa mitään, toisin kuin kinofilmin ja VHS-nauhojen aikaan, digikameroilla ja kännyköillä kuvataan kaikenlaista.

Siihen aikaan kun kinofilmikamerat olivat rautaa ja niitä käyttävät miehet vakavissaan harrastuksestaan, kuvattiin ainoastaan jotain todella tärkeää. Jos nurkissasi vielä pyörii vanhoja filmejä, joille on kuvattu arvokasta aineistoa, filmit voi muuntaa digitaaliseksi videoksi, jolloin niitä helppo katsella ja kopioida edelleen muille.

Vaihtoehtoja on kaksi. Voit hankkia PC:lle lisälaitteen (videokortti tai -purkki), joka pystyy vastaanottamaan analogista videosignaalia ja muuntamaan sen digitaaliseksi. Samalla pääset editoimaan turhaa tyhjäkäyntiä pois materiaalista. Moni vähänkin videokuvauksesta kiinnostunut innostuu helposti videoeditoinnista, vaikka se vaatiikin sinnikästä opiskelua. Esimerkiksi Magix ja Pinnacle tekevät tällaisia laitteita, videoeditointiohjelmia on myös saatavilla runsaasti.

Toinen vaihtoehto on viedä vanhat nauhat ammattilaiselle, joka kopioi lähes minkä tahansa vanhan filmin DVD-levylle. Silmiini osui Viikkouutiset-maakuntalehdessä juttu yrittäjästä maaseudun kätkössä, joka on hankkinut erikoislaitteet kaita- ja VHS-filmien pelastamiseen. Tästä linkistä löytyy kaikki formaatit, joita hänen laitteensa pystyy lukemaan ja muuntamaan digitaaliseksi.
http://kaitafilmi.net/tallennetyypit.html