Ennen vanhaan kirjastot olivat paikkoja, joista kuka tahansa saattoi tulla hakemaan sivistystä, etsimään vastauksia tai kertaamaan jo aiemmin opittuja knoppitietoja. Mutta millaisia ovat tulevaisuuden kirjastot?
Kuva: Wikimedia Commons.
Kirjastot eivät ole menossa mihinkään, mutta tulevaisuudessa niiden on kuitenkin vastattava täysin erilaisiin kävijöiden tarpeisiin. Nykypäivän todellisuutta kun on se, että ihmisten tiedonjanon voi usein sammuttaa vain kiinnostavan hakusanan Googleen kirjoittamalla. Koskipa kysymys Yhdysvaltain ensimmäistä presidenttiä, Suomen vanhinta autoa, pokerikäsien arvokkainta värisuoraa tai mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, voi vastauksen löytää tuossa tuokiossa kotisohvalta nousematta.

Tulevaisuuden tutkimukseen ja ennustamiseen on oma aiheeseen erikoistunut instituuttinsa, The Institute of Future. ”Tulevaisuusopiston” tutkimusjohtaja David Pescowitz onkin ennakoinut kirjastojen ottavan täysin erilaisen muodon seuraavien vuosikymmenien aikana. Miehen mukaan seuraavien 50 vuoden aikana kirjastot tullaan tuntemaan paikkoina, joihin voi tulla oppimaan, kuluttamaan, luomaan sekä kokemaan.

Teknologian lisääntyessä kirjastojen onkin ennustettu tarjoavan kävijöilleen esimerkiksi mahdollisuuksia kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuuksia – esimerkiksi sitä, miltä elämä näyttää kissan perspektiivistä, millaista on kävely Kuun pinnalla tai millaiset ovat maisemat Kilimanjaron huipulta tähyiltynä.

Kirjastojen nykyinenkin tehtävä on sammuttaa kävijöiden tiedonjano, mutta tämä tiedonjano saattaa tulevaisuudessa muuttua elämyksenjanoksi, ennustaa Pescowitz. Kenties kirjastojen hiljaiset lukusalit muuttuvat vuosikymmenten varrella elämyssaleiksi, joissa ihmiset seikkailevat virtuaalitodellisuuksissa uuden teknologian avustamana. Ja nähtäväksi jää, minkälaisia kehityskaaria kyseisen kaltaisilla virtuaalitodellisuuden todennusmenetelmillä tullaankaan näkemään.

Tulevaisuuden tarjonnan sekä teknologian kehityksen ennustaminen on tietenkin vaikeaa. Jotkut ennakoinnit voivat jäädä ainoastaan spekuloinnin tasolle, mutta mitä hulluimmilla ideoilla leikittely on kuitenkin melko hauskaa.

Tulevaisuusinstituutti mainitsee ennusteessaan myös erilaisten sensorien olemassaolon ja kehityksen. Nykypäivänä sensorit seuraavat esimerkiksi askeltemme määrää, sydämen lyöntitiheyttä ja muita liikkeitämme. Instituutin ajatusmallin mukaan kirjastot saattavatkin tulevaisuudessa varastoida hienovaraista fyysistä sensoritietoa, jota käyttäjät pystyvät lataamaan. Tiedä häntä!
Kuva: Wikimedia Commons.

Aivan kokonaisvaltaisesti kirjastojen ei kuitenkaan ennusteta muuttuvan. Mutta minkä sitten odotetaan pysyvän ennallaan? Ihmiset yleensä tarvitsevat hieman ohjausta uusia taitoja oppiessaan, ja koska tulevaisuuden kirjaston mahdollisuuksien ja tarjonnan käyttö ei välttämättä ole se aivan helpoin juttu, tutkijat uskovat kirjastojen työllistävän myös tulevien vuosikymmenien varrella kirjastonhoitajia.

Tulevaisuuden kirjastonhoitajien työnkuvaan tuleekin kenties kuulumaan laitteiden käytön opastusta sekä tietenkin kallisarvoisten ja erikoislaatuisten koneiden, pelien ja vempainten valvomista. On myös todennäköistä, että vaikka moni asia olisi tulevaisuudessa yhä enemmän virtuaalinen, tarvitsevat kirjastot silti toimiakseen fyysisen tilan – kirjastorakennuksen.

Vaikka kirjastojen toimintaan on odotettavissa runsaasti muutoksia tulevaisuudessa, on sellaisia nähtävissä ja koettavissa kuitenkin jo nyt. Joissakin valikoiduissa kirjastoissa – niin Suomessa kuin ulkomaillakin – voi päästä kokeilemaan 3D-tulostusta. 3D-tulostin ei piirrä mustekuvioita paperille, vaan tulostaa kolmiulotteisia oikeita esineitä. Sellaisia palveluja on tarjolla jo Suomessakin esimerkiksi Turun pääkirjastossa, Helsingissä sekä Espoossa.