Suomi lukee, ja samalla lukutavat muuttuvat hitaasti kirjojen suurkuluttajien ohjaamana

nainen nojaa kirjapinoon
Kirjojen kirjoittaminen, lukeminen ja näiden aktiviteettien tutkiminen on pitkäjänteistä työtä. Viiden vuoden välein Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto kartoittaa suomalaisten lukutapoja Suomi lukee –tutkimuksella. Vuoden 2018 tutkimusraportti on julkaistu, ja siitä löytyy muutama suunta-antava tiedonjyvänen tulevaisuuteen.

Perusvire suomalaisten hitaasti muuttuvissa lukutavoissa on painettujen kirjojen suosion loiva lasku, ja sähköisten kirjojen ja äänikirjojen suosion loiva kasvu. Varsinkin vuoden 2018 tutkimuksessa näkyy miten kuukausimaksulliset palvelut ovat siirtäneet lukijoita digitaalisten kirjojen pariin, tai vähintään tehneet joistakin lukijoista sekakäyttäjiä.

Suunnannäyttäjinä uusien lukutapojen suhteen näyttävät olevan kirjoja paljon lukevat ja ostavat henkilöt.
lähde: suomi lukee tutkimusLähde: Suomi lukee -tutkimus.

Kokonaisrahamäärä mikä kirjoihin omasta pussista lukemiseen sijoitettiin kasvoi melko reippaasti (ilman inflaatio- tai hintaindeksikorjausta) edellisestä mittausvuodesta 2013.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset valitsevat ostamansa kirjat järkevästi. Ylivoimaisesti vahvin vaikutin ostovalintaan oli kirjan aihepiiri, johon taustatukea antoivat kirjailijan nimi ja sopiva hintalappu. Vasta viidentenä, kuudentena ja kahdeksantena vaikuttajina valintaan olivat muiden mielipiteet: tuttavat, julkisuus, ja lehdissä olleet arvostelut.

Ulkomaiset verkkokaupat, kuten Amazon ovat saaneet runsaasti lisää suomalaisia asiakkaita. He hankkivat sekä painettuja kirjoja että e-kirjoja ulkomaisista kaupoista. Varsinkin tietokirjojen valikoima vetää näitä (varsin todennäköisesti) kielitaitoisia lukijoita suuriin kauppoihin maailmalla.
lähde: suomi lukee tutkimusLähde: Suomi lukee -tutkimus.

Kuukausimaksulliset tilauspalvelut, kuten Storytel, Bookbeat ja Nextory ovat tulleet vahvan markkinoinnin mukana Suomen markkinoille. Niiden ykköstuotteena on äänikirja, jota ei tarvitse ladata omalle laitteelle, vaan kirjaa voi kuunnella heti tietokoneella, puhelimella tai tabletilla. Elisa Kirja on myös avannut oman kuukausitilauspalvelunsa, joka tosin poikkeaa valtavirrasta: maksua vastaan saa ladata itselleen kaksi e-kirjaa tai äänikirjaa. Se suuri ero tässä muihin kuukausipalveluihin on, että kirjat ovat luettavissa ja kuunneltavissa senkin jälkeen jos kuukausimaksun lopettaa.

Suomalaiset ovat lämmenneet aika hitaasti kuukausipalveluihin, sillä tutkimuksen mukaan kuusi prosenttia vastaajista oli jossain vaiheessa maksanut kuukausimaksua. 75% heistä oli kuunnellut äänikirjoja ja 25% lukenut e-kirjoja. Painettujen kirjojen suurkuluttajat olivat innokkaimmin tarttuneet kuukausitilauksiin.

Suomi lukee –tutkimustulosten yhteenveto riemuitsee lukemisen nousseen suomalaisten suosituimmaksi vapaa-ajan viettotavaksi. Raportin mukaan 85% suomalaisista lukee erittäin tai melko mielellään. Toiseksi suosituin oli musiikin kuuntelu, sen jälkeen sanomalehdet, matkailu, liikunta, aikakauslehdet ja elokuvissa käynti.

Mitähän tutkimukseen osallistuneilta on kysytty tässä kohdassa? Epätieteellisellä näppituntumalla mitattuna television katselu todennäköisesti on se suosituin ajanviettotapa. Ulkoilu ja koiran kusettaminen naapurin aidalle saattavat myös olla listalla korkealla.

Ei se mitään. Riemuitaan suomalaisten positiivisesta asenteesta kirjoja kohtaan.

Taloustutkimus toteutti tutkimuksen Kirjakauppaliitolle ja Suomen Kustannusyhdistykselle. Kohderyhmänä olivat 15–79 -vuotiaat suomalaiset, joiden omalla rahalla tehtyjä kirjaostoksia udeltiin verkkokyselyllä.