Suomi lukee 2021 tutkimuksen tulokset osoittavan merkittävän trendin suomalaisten suhtautumisessa kirjoihin ja lukemiseen. Kirjakauppaliiton ja Kustannusyhdistyksen teettämä kyselytutkimus kertoo sähköisten kirjojen tilauspalveluiden, kuten Storytelin ja Bookbeatin vallanneen suhteellisen lyhyessä ajassa merkittävän aseman kirjamarkkinalla. Vuonna 2020 jo 17% kyselyyn vastanneista oli maksanut jostakin kuukausimaksullisesta kirjapalvelusta.

Se suuri kuva kirjojen lukemisessa on, että kirjoja luettiin vuonna 2020 hieman vähemmän kuin 2018, jolloin edellinen vastaava tutkimus tehtiin. Kyselyä edeltävän neljän viikon aikana:

• Kirjoja oli lukenut 83% 15-79 vuotiaista suomalaisista.
• E-kirjoja oli lukenut 24%.
• E-kirjojen ystävät lukevat eniten tietokirjoja (ammattikirjoja ja ammattiin liittymättömiä kirjoja) ja sen jälkeen kaunokirjallisuutta.
• E-kirjan valintaperusteena oli yleensä nopea saatavuus tai edullinen hinta.
• Äänikirjoja oli kuunnellut 20%.
• Äänikirjojen kuuntelu painottuu kaunokirjoihin.
• Kuuntelijat valitsivat äänikirjan koska lukeminen ei ollut mahdollista tai halusivat vaihtoehdon lukemiselle.

Kun kirjojen julkaisu, myynti ja lukeminen siirtyy asteittain digitaaliseen mediaan, painettujen kirjojen myynti hiljalleen laskee. Vuonna 2013 Suomi lukee -tutkimus arvioi suomalaisten ostaneen noin 21 miljoonaa painettua kirjaa, vuonna 2018 noin 18 miljoonaa ja vuonna 2020 vähemmän kuin 15 miljoonaa.

Seuraavaa asiaa ei Suomi lukee 2021 -tutkimuksessa käsitelty, mutta lukemisen siirtyminen lukulaitteisiin, puhelimiin, tableteihin ja tietokoneille on osa koko laajan mediakentän muutosta. Kun katsotaan miten kirjallisuus sijoittuu voimakkaasti kilpailulla media-alalla, niin Tilastokeskuksen joukkoviestintämarkkinat 2018-2019 tilasto antaa siitä selkeän kuvan. Televisio on ylivoimainen ykkönen. Internet, lehdet, ja kirjallisuus olivat seuraavaksi suurimpia aloja Suomessa vuonna 2019.