Käytätkö mainosten estoa verkkoselaimessa? Joidenkin mielestä se rikkoo tekijänoikeuksia

lisäosa verkkoselaimeen: mainosten esto
Yhden mainoksia estävän lisäosan sulkulista verkkoselaimessa.

Kirjailijoiden, muusikoiden, elokuvantekijöiden, taiteilijoiden ja kenen tahansa luovan ihmisen tekijänoikeudet ovat periaatteessa yksinkertainen asia. Oikeudet kuuluvat teoksen luoneelle ihmiselle. Todellisuudessa tekijänoikeudet ovat hyvinkin monimutkaisia koska poikkeuksien poikkeuksia on runsaasti ja oikeuksilla käydään kauppaa. Mutta media-alalla myös juristit voivat hyödyntää luovuuttaan: Saksassa merkittävä kustantaja yrittää käyttää tekijänoikeuksia perusteena verkkoselainten mainosten estämistoiminnon julistamiseksi laittomaksi.

Kaikille on tuttua mainostulva, joka seuraa internetissä sivustolta toiselle liikkuvaa ihmistä hänen verkkoselainohjelmassaan. Kun käyt lukemassa jollain sivulla Pariisin nähtävyyksistä tai pelaamassa esimerkiksi https://betinia.com/fi/casino/slots-sivulla, kiinnostuksesi niihin on laitettu muistiin. Mainokset voi estää lataamalla selaimeen lisäosan (plugin, extension, add-on), joka ei päästä mainoksia näytölle asti, vaan pysäyttää ne selaimen sisääntuloportilla. Joissakin selainohjelmissa, kuten Vivaldi ja Brave toiminto on valmiina kun sen vain asetuksissa huomaa laittaa päälle.

Arvioiden mukaan 25% – 37,5% maailman internet-käyttäjistä on ottanut verkkoselaimessa mainosten eston käyttöön. PC-käyttäjät ovat ahkeria mainosten estäjiä, kun taas mobiililaitteiden käyttäjät kaikkein laiskimpia. Mainosten eston lisäksi lisäosat lisäävät yksityisyydensuojaa koska mainostajat eivät pääse käsiksi käyttäjän verkkoselaimeen eivätkä laitteen muistiin.

Yksi suosituimmista mainosten eston toteuttavista lisäosista on Adblock Plus, saksalaisen Eyeo Gmbh:n kehittämä ohjelma. Saksalainen mediatalo Axel Springer, joka kustantaa lehtiä ja digitaalista mediaa, kuten Bild, Die Welt, Rolling Stone, Business Insider, ja Politico on käynyt oikeutta Eyeo-yhtiötä vastaan tekijänoikeusrikkomuksesta. Taustalla on liiketoiminnallinen syy: mikäli mainokset eivät näy ihmisten verkkoselaimissa, kustantaja uskoo menettävänsä mainostuloa. Axel Springer kuitenkin hävisi tämän erän Hampurin tuomioistuimessa, mutta on jo ilmoittanut jatkavansa oikeudenkäyntiä seuraavissa oikeusasteissa.

Axel Springerin argumentti syytteen tekijänoikeusrikkomukselle oli: Adblock Plus muutti verkkosivustojen ohjelmakoodia käsittelemällä kustantajien lailla suojattua aineistoa.

Verkkosivujen sisällön lisäksi myös niiden ohjelmakoodi on copyright-suojattua, jollei koodia ole lisensoitu avoimeksi lähdekoodiksi. Jokaisen verkkosivun takana on ohjelmakoodia, jota voi tarkastella klikkaamalla hiiren oikea painiketta ja valitsemalla valikosta View Page Source tai Näytä lähdekoodi.

Adblock Plus -ohjelman kehittäjä vastasi syytteeseen, että selaimen lisäosa ei muuta mitään ohjelmakoodia.

Teknisesti mainosten esto yleensä toimii niin, että selaimen lisäosa lukee vastaanotetun verkkosivun ennen kuin luovuttaa sen selaimen toiminnolle, joka asettelee tekstin ja kuvat, ja tulostaa kokonaisuuden siististi näytölle. Tavalla tai toisella, todennäköisesti estämällä pienen ohjelmakoodin pätkän suorituksen, mainosten esto jotakuinkin tehdään.

Tammikuussa 2022 Hampurin oikeuslaitos antoi päätöksensä: Eyeo Gmbh ei ole rikkonut Axel Springerin oikeuksia verkkosivustojen toteuttamisessa käytettyyn ohjelmakoodiin. Eyeo Gmbh ei ole syyllistynyt tekijänoikeusrikkomukseen. Oikeus perusteli päätöstä verkkosivujen julkaisijoiden hyväksyneen käytännön, jossa sivut kopioidaan käyttäjien laitteille, ja käyttäjät voivat käsitellä sivuja esimerkiksi tallettamalla ne laitteelle ja muilla tavoin. Käyttäjät voivat valita haluavatko he nähdä sivulle laitetut kuvat, kääntää sivut toiselle kielelle tai kuulla tekstin puheena. Käyttäjien vapaata mahdollisuutta valita ja asetella selaimen toimintoja oikeus piti tärkeänä.

Axel Springerillä riittää juristeja ajamaan asiaa kenties EU:n tuomioistuimiin asti koska omasta mielestään sillä on paljon voitettavaa laskennallisesti menetetyn mainostulon johdosta. Ehkä päätökset aikanaan heijastuvat tavalla tai toisella EU:n tasolla tai kansallisella tasolla lakeihin tai käytäntöihin.

Noin laajemmin ajatellen mitä tapahtuisi jos Axel Springerin ajama mainosten eston kieltäminen (eli mainosten pakkokatselu ja kuuntelu) toteutuisi? Sen täytyisi koskea myös muuta mediaa: televisiota, radiota, elokuvia, lehtiä, videoiden katselupalveluita, musiikin kuuntelupalveluita, podcasteja ja mitä kaikkia metaversumeita tulevaisuudessa onkin. Ehkä television kaukosäätimissä ei saisi olla Mute/ääni pois -nappia, ja kanavanapin kohtalo olisi harkittava myös. Samoin autoradiossa: ääntä ei voisi hiljentää eikä kanavaa vaihtaa mainosten aikana. Joissakin videoiden ja musiikin suoratoistopalveluissa on ominaisuus, että mainosten yli ei voi hypätä. Silloin palvelun täytyisi lukita laite, että katsoja tai kuuntelija ei voisi puuhata laitteella jotain muuta mainosten ajan.

No niin, perimmiltään media-ala on kuitenkin liiketoimintaa, jossa investoidaan sisältöjen luomiseen ja pyritään tekemään sisällön myynnillä enemmän rahaa mitä tekemiseen sijoitettiin. Voi olla, että verkossakin ihmiset pääsevät jatkossa entistä useammin rahoittamaan tätä sisältöjen luomista vaihtoehtona mainosten vastaanotolle.

die welt verkkosivun mainoksia
Die Welt -verkkosivun mainoksia.

Leave a Reply

Your email address will not be published.


CAPTCHA Image