Tietosuojaniuhottajalla on ehdottomia periaatteita, joista hän ei lipsu ilman sopivaa korvausta. Yhden sellaisen mukaan hänellä on omasta mielestään niin hämmästyttävän tehokas henkilökohtainen kyberturva ja yksityisyydensuoja, että häntä ei koskaan huijata internetissä eikä hänen tietojaan varasteta lukuisista yrityksistä huolimatta. Siksipä kaikki seuraavassa kerrotut tapahtumat ovat sattuneet jollekin toiselle, kuten naapuruston tädeille ja sedille.

S-Pankiksi esittäytyvä taho on lähettänyt naapurin tädille tiuhaan viestejä. Hän on saanut sieltä päivittäin muistutuksen tarkistaa tietonsa verkkopankissa. Kuuliaisesti täti on seurannut viestissä ollutta linkkiä pankin kirjautumissivulle, ja yrittänyt tilille kirjautua, mutta siihen hänen matkansa on katkennut. Kovasta yrityksestä huolimatta pankkiin kirjautuminen ei ole onnistunut. Hän tosin mainitsi, ettei ole koskaan avannut tiliä S-Pankissa, mutta yritti kuitenkin noudattaa saamiaan ohjeita parhaansa mukaan.

Seuraava tapaus saattaa olla jo edelliseltä vuodelta mutta kun nyt naapuruston juuri eläkeikään ehtinyt pariskunta tuli taas vastaan samassa baarissa missä he tarinansa kertoivat niin tässä se tulee. Talvisena iltapäivänä nainen vastasi puhelimeensa, jossa näkyi suomalainen puhelinnumero. Voimakkaalla intialaistyyppisellä korostuksella englantia puhuva mies kertoi soittavansa Microsoftin tukikeskuksesta. Heidän valvontajärjestelmänsä oli havainnut pariskunnan Windows-tietokoneessa vaarallisen ohjelman mikä piti poistaa, jottei se aiheuta enempää vahinkoa heille ja muille tietokoneille. Pariskunnan huoli oli suuri, ja apu tervetullut. Tässä vaiheessa Microsoftin puolella vaihtui yhteyshenkilö tekniseen asiantuntijaan, joka ryhtyi selittämään miten pariskunnan tietokoneelle täytyy asentaa ongelman poistava sovellus. Pariskunta seurasi selkeitä ohjeita parhaansa mukaan, mutta tuloksetta. Ohjelmatiedoston lataus neuvotulta nettisivulta onnistui, mutta sen asennus ei millään käynnistynyt edes tukihenkilön sinnikkään avun saattelemana. Tapausta kertoessaan pariskunta muisti mainita kotona olevan ainoastaan Apple iPad tabletin ja Apple Macbook kannettavan, mutta tämä ei tullut esiin puhelussa Microsoftin Windows -tukihenkilöiden kanssa.

Naapurin setä on loppujen lopuksi tarkka kaveri vaikka häntä ehdittiinkin huijata tekstiviestillä. Hän nimittäin seurasi pankkinsa tiliotteita huolellisesti. Kuin tyhjästä tiliotteelle oli ilmestynyt muutaman kympin kuukausittainen maksu. Pankin asiakaspalvelun kanssa käydyn keskustelun lopputuloksena oli hänen maksukorttinsa kuoletus ja uuden kortin käyttöönotto. Asiakaspalvelun vinkki auttoi häntä myös tunnistamaan mitä oli tapahtunut. Syyllinen oli tekstiviesti missä pyydettiin välittömästi maksamaan kahden euron toimitusmaksu hänen äskettäin tilaamasta tuotteesta. Hän todellakin oli edellisenä päivänä tilannut verkkokaupasta tuotteen, ja maksanut sen. Jälkikäteen tulleen viestin mukaan loppulaskusta oli jäänyt toimitusmaksu pois. Setä maksoi kaksi euroa kortilla viestin ohjeiden mukaan. Viesti oli edelleen hänen puhelimessaan tallessa. Se oli erittäin taitavasti laadittu. Ainoastaan yksityiskohtien puute saattoi paljastaa huijauksen. Tuotteen nimeä, kaupan nimeä, asiakkaan nimeä, mitään yksityiskohtia ei eritelty. Huijauksessa luotettiin ajankohtaan. Kun viestin sattui saamaan aivan äskettäin ostoksen tehnyt henkilö, maksun huijaaminen ja sen myötä kortin numeron saaminen oli hyvinkin mahdollista.

Nämä edellä kerrotut tapaukset eivät päättyneet onnettomasti. Teknologia pelasti pariskunnan, jolla ei ollut Windows-tietokoneita. Täti ei voinut kirjautua pankkiin mihin hänellä ei ollut tunnuksia, eikä tarkkasilmäiseltä sedältä ehditty huijata kuin muutama kymppi. Täsmälleen näillä samoilla tavoilla rikolliset tahkoavat kuitenkin miljoonia euroja ja dollareita.

Silloin kun rikollisilla on enemmän tietoa käytettävissään uhreista, on heidän onnistumisprosenttinsa myös paljon korkeampi. Kenties tädin pankkitunnukset olisivat päätyneet vääriin käsiin jos rikolliset olisivat tienneet hänen henkilötiedot, puhelinnumeron, ja mikä hänen pankkinsa on. Tässä on yksi suurimmista riskeistä mitä omien tietojen huolimattomalla hallinnalla voi itselleen aiheuttaa: data on erittäin haluttua arvotavaraa, koska sillä voi tehdä rahaa.

Miksi sitten luovutamme tietojamme Facebookissa ja Tiktokissa maailman markkinoille, missä ne ovat mainostajien, rikollisten ja valtioiden tiedustelupalveluiden ostettavissa? Ehkä siksi koska emme näe suoraa yhteyttä tietojemme vuotamisen ja mahdollisesti vuosien kuluttua sattuvien tapahtumien välillä?

Voi olla, että sinulla ei ole mitään salattavaa omasta mielestäsi mutta todellisuus on toinen. Jollei omaa kybertietoturvaa ota tosissaan riski joutua huijausten, identiteettivarkauden, tietomurron tai muun rikoksen kohteeksi kasvaa.