Kirjastot ympäri maailmaa pohtivat tapoja miten kirjasto laitoksena parhaiten vastaisi digitaalisen ajan haasteisiin. Maailmalla on jo kirjastoja, joissa ei ole painettuja kirjoja lainkaan, vaan ainoastaan sähköisiä teoksia. Kirjastoille on kuitenkin muotoutunut muitakin rooleja kuin tiedon ja viihteen tarjoaminen, ja tätä varsinkin uudet kirjastorakennukset (tai niiden suunnittelijat) yrittävät ratkaista.

Texasissa Bexar County avasi pari vuotta sitten Bibliotech-nimisen täysin digitaalisen kirjaston. Luettavaa löytyy, mutta se on kaikki e-kirjoina ja muina sähköisinä julkaisuina. Lukulaitteita ja kirjoja voi lainata, ja kirjaston henkilökunta auttaa paitsi perinteisessä tehtävässään, niin myös laitteiden kanssa.

Pohjois-Ranskassa pieni Thionvillen kaupunki avasi uuden kirjaston vuonna 2016. Kirjastosta löytyy kirjoja kaikissa muodoissa, mutta se on myös hieno moderni rakennus, jossa on tilaa monenlaiselle toiminnalle, kahvittelulle, piknikille talon katolla ja jopa soittotaidon hiomiselle sitä varten varatuissa huoneissa.

Thionvillen kirjaston suunnitelleet arkkitehdit kertoivat Fast Companylle tavoitteena olleen nimenomaan tilojen rakentaminen yhteisölle, ei pelkästään kirjojen tuominen kansalaisten saataville. Kaupunki ei edes kutsu uutta taloaan kirjastoksi, vaan Mediathequeksi.

Ennen kuin siirrymme Seinäjoelle, katsokaa tämä Thionvillen Mediathequen esittelyvideo:

Mediatheque avattiin vuonna 2016. Sen ovat suunnitelleet Dominique Coulon and Associates –nimisen firman arkkitehdit Strasbourgissa.

Seinäjoen Apila-kirjasto avasi ovensa kaupunkilaisille vuonna 2012. Suunnittelijoina olivat helsinkiläisen JKMM-toimiston arkkitehdit.

Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia sijaitsee aivan Apila-kirjaston naapurissa, mutta siitä huolimatta arkkitehdit ovat onnistuneet luomaan oman näköisensä, hyvin naapureidensa kanssa toimeen tulevan kirjaston.

Alla on muutama kuva Seinäjoen Apila-kirjastosta. Kuten Thionvillen kirjaston videon ja Apila-kirjaston kuvien perusteella voi havaita, eri maissa ja eri suunnittelijoiden luomissa tiloissa on joitakin yhtäläisyyksiä. Ehkä se on vain merkki siitä, että kirjastot ovat löytämässä ratkaisuja kansalaisten palveluun digitaalisessa tulevaisuudessa.