Tänä päivänä ollaan yleisesti sitä mieltä, että on entistä vaikeampi saada yhtäkään kustantajaa kiinnostumaan kaunokirjallisesta teoksesta jos kirjailija ei ole aiemmin julkaissut vastaavaa teosta. Voi olla, mutta ei ollut kirjailijoilla helppoa aiemminkaan. Tässä 10 maailmanmaineeseen noussutta kirjailijaa, joiden oli lähes mahdoton löytää kustantajaa omille teoksilleen.
Rudyard Kipling (Nobel vuonna 1907) lähetti vuonna 1889 käsikirjoituksensa San Fransisco Examinerille. Vastaus oli tyly: ”Olen pahoillani, herra Kipling, mutta te ette yksinkertaisesti osaa englanninkieltä.”
Eri kustantajat hylkäsivät Margaret Mitchellin Tuulen viemää –käsikirjoituksen 25 kertaa.
Toimittaja yritti auttaa Kultahattu (Great Gatsby) –kirjan kirjoittajaa F. Scott Fitzgeraldia kehottamalla: ”Sinulla olisi kelvollinen kirja jos poistaisit tuon Gatsby-hahmon kuvioista kokonaan.”
Richard Bachin kirjoittama Lokki nimeltä Joonatan koki 40 kielteistä kustannuspäätöstä ennen kuin se lähti lentoon ja maailmanmaineeseen.
George Orwellin Eläinten vallankumous tuli takaisin eräältä kustantajalta kaiken selittävällä huomautuksella: ”Eläintarinoita on täysin mahdoton myydä USA:ssa.”
C.S. Lewis (Narnia-kirjat) koki kokonaista 800 hylkäävää päätöstä ennen kuin sai ensimmäisen kirjoituksensa julkaistua.
Anne Frankin päiväkirjaa kustantamossa toimittanut ammattilainen kirjasi käsikirjoitukseen: ”Tällä tytöllä ei näytä olevan mitään erityistä näkemystä tai tunnetta, joka tekisi kirjasta mielenkiintoisen.”
Louis L’Amour sai 200 hylkäävää päätöstä ennen kuin tuottava ja menestyksekäs kirjailijan ura avautui.
Robert M. Pirsigin kirja Zen ja moottoripyörän kunnossapito sai 121 hylkäyspäätöstä ennen julkaisua.
Madeleine L’Englen käsikirjoitus Hyppy ajassa tuli paluupostissa 29 kertaa takaisin ennen kuin se löysi kustantajan.