Sähköisten kirjojen kehittyminen virkisti Suomen kirja-alaa vuoden 2012 aikana. Vuosi olikin kirjallisuuden kannalta merkittävä lähinnä kahdesta syystä: kirjailijat heräsivät e-kirjojen mahdollisuuksiin ja kotitaloudet ovat hankkineet runsaasti tablet-laitteita, jotka avaavat kätevän, aina avoinna olevan ikkunan kirjojen maailmaan.
Seuraavat viisi asiaa kirja-alan kehityksessä kiinnittivät oman huomioni vuonna 2012.
1. Kirjailijat heräsivät sähköisten kirjojen mahdollisuuksiin.
Moni kauno-, lasten ja nuorten-, tieto- ja tiedekirjailija on ymmärtänyt e-kirjan olevan mahdollisuus uusien lukijoiden tavoittamiseen. Vanhat kirjat, joista ei enää oteta uusia paperipainoksia, saadaan kirjakauppoihin myyntiin digitaalisina versioina. Kirjailijat, jotka kirjoittavat (tai käännättävät kirjansa) englanniksi tai jollakin maailmalla laajasti ymmärretyllä kielellä saavat kirjansa myyntiin kansainvälisille markkinoille. Kirjailijat, joilla on audiovisuaalista näkemystä kirjansa sisältöön, voivat toteuttaa ideoitaan käyttäen uusia multimediakirjaformaatteja.
2. Suomalaiset valitsivat laitteekseen tabletin lukulaitteen sijaan.
Loppuvuodesta 2012 julkaistut markkinatutkimukset kertovat suomalaisten hankkineen innokkaasti tablet-laitteita. Niillä voi katsella, kuunnella ja lukea kaikkea sitä digitaalista mediasisältöä mistä tietokoneellakin nautitaan. Taloustutkimus kertoi 12 prosentin suomalaisista olevan tabletien käyttäjiä. Tämän täytyy olla yksi historian nopeimpia (jollei nopein) uuden teknologian omaksumisaika Suomessa. Edes Nokian innostama kännykkäkansa ei tainnut 15 vuotta sitten tarttua näin nopeasti matkapuhelimiin. Timo Ketonen vahvisti Åbo Akademin tutkimuksessa tabletin löytyneen jo 20% kotitalouksista.
Suurilla kielialueilla e-kirjamarkkinoiden käynnistäjänä on toiminut Amazon-verkkokaupan Kindle-lukulaite ja siihen liittyvä saumaton lukemis-, ostamis- ja lataamisjärjestelmä. Suomessa vastaavaa järjestelmää lukulaitteille ei ole, mutta joillekin tablet-laitteille, kuten Apple iPadille on.
3. Kirjakaupan uusjako Suomessa alkoi.
Perinteisistä kirjakaupoista Suomalainen kirjakauppa on tällä hetkellä ainoa, joka myy e-kirjoja. Akateeminen kirjakauppa laittoi e-kirjaosastonsa kiinni toukokuussa 2012, eikä avannut sitä edes joulumyyntiin. Samaan aikaan e-kirjakaupat, kuten Elisa Kirja, Ellibs ja Elibris markkinoivat ahkerasti ottaakseen yhä suuremman osan perinteisistä kirjakaupoista verkkokauppaan siirtyvistä euroista.
4. Kirjastojen ristiriitainen suhtautuminen e-kirjoihin jatkui.
Suomen kirjastolaitos – ainakin suurissa kaupungeissa – on erinomaisen ajan tasalla kirja-alan kehityksessä, ja pyrkii tarjoamaan e-kirjoja luettavaksi kansalaisille. Pääkaupunkiseudun HelMet otti käyttöön jo toisen, rinnakkaisen e-kirjojen lainausjärjestelmän entisen järjestelmän lisäksi. E-kirjojen hinnoista kirjastot eivät kuitenkaan ole päässeet sopuun kotimaisten kustantajien kanssa, eivätkä kirjastojen palkkiot myöskään kirjailijoille heidän kovan työnsä hyväksikäytöstä ole lähelläkään länsimaista tasoa. Kotimaisen sähköisen kirjallisuuden tarjonta oli edelleen vaatimatonta kirjastoissa.
5. Standardit e-kirjoille vakiintuivat (hetkeksi).
Suomessa kirja-alan toimijat ovat omaksuneet EPUB-muotoisen e-kirjan alan standardiksi. EPUB on kansainvälinen, alan itsensä laatima standardi sähköisen kirjan paketoimiseen biteiksi ja esittämiseen eri laitteissa. Yhtä paljon standardi on Adobe-yhtiön kopiointisuojausteknologian käyttö verkkokaupoissa myytävissä kirjoissa. Kansainvälisillä markkinoilla kirjailijoiden teokset julkaistaan EPUB-formaatin lisäksi myös Amazon Kindle –muodossa, jota käyttää vain verkkokauppa Amazon.
Voimme siis vetää henkeä standardien kanssa hetken, mutta multimediakirjojen esitysmuoto tulee olemaan seuraava taistelutanner e-kirjojen standardoinnissa.