Erinomaisesti menestyneen The Economist Groupin pääjohtaja Andrew Rashbass myöntää olleensa väärässä. Vuonna 2005, jolloin Economist-lehti alkoi vyöryttää sisältöjään verkkoon, hän uskoi lukijoiden hakevan samaa sisältöä web-sivuilta kuin lehdestäkin. Tämä osoittautui lehden omissa lukijatutkimuksissa harhaluuloksi.
Halutessaan syventyä lukemaansa, ihmiset halusivat edelleen nojata taaksepäin ja nostaa sisällön silmiensä eteen. Näinhän olemme tottuneet … Lue lisää
Kaikkea se saksalainen keksii. Luulimme selviävämme digitaalisen median murroksesta yksinkertaisesti siten, että kirjakaupat siirtyvät verkkoon ja kirjastot lainaavat sähköisiä kirjoja. Uusia liiketoimintamalleja ja tuotteita kuitenkin syntyy vauhdilla. Skoobe.de on erinomaisen toimiva ja miellyttävä e-kirjojen lukujärjestelmä, jossa kirjoja lainataan varsin kohtuullista maksua vastaan.
Miksi maksaa kirjoista, kun niitä saa kuitenkin ilmaiseksi … Lue lisää
Viimeisen 500 vuoden aikana suurin innovaatio painettuun kirjaan sitten Gutenbergin on ollut pehmeäkantisen, edullisen kirjan keksiminen. Hyvästi media -teoksessa kerrotun kirjan historian mukaan pehmeäkantinen innovaatio tuli markkinoille 1950-luvulla. Uusi innovaatio, automaattinen kirjanmerkki, ei ehkä ole aivan tämän kokoluokan mullistus, mutta piristävä keksintö kuitenkin.
Katso video, miten automaattinen kirjanmerkki toimii:
Automaattinen … Lue lisää
Älypuhelimilla voi surffata netissä, ladata kuvia Facebookiin, navigoida oudossa kaupungissa ja lukea sähköposti- ja tekstiviestejä monen muun toiminnon lisäksi. Monessa uudessa puhelinmallissa on niin suuri näyttö, että sillä voisi ajatella lukevansa myös pidempiä tekstejä, jopa e-kirjoja. Tähän tulokseen myös Nokia on päätynyt. Yhtiö tuo huhtikussa 2012 markkinoille oman Nokia Reading … Lue lisää
E-kirjojen lukulaitteet ovat kehittyneet suunnilleen taskukirjan kokoisiksi (luonnollisesti huomattavasti ohuemmiksi) laitteiksi. Laitteiden yleisin mustavalkoisen näytön koko on kuusi tuumaa. Varsinkin kiinteään sivumuotoon taitettua PDF-dokumenttia voi olla hankala lukea pieneltä näytöltä, johon koko sivu ei kerralla mahdu. Nyt hollantilainen Icarus on tuonut markkinoille lukulaitteen, jossa on 9,7 tuuman näyttö myös kiinteään … Lue lisää
Arkkitehtuuri koskettaa kulttuurin ja viihteen osa-alueita vähintään julkisten rakennusten kautta, joissa taidemuotoja harrastetaan tai esitetään. Kirjastot ovat tästä hyvä esimerkki. Esimerkiksi Turun keskustan uusi kirjasto tai Espoon Leppävaaran Sello-kirjasto ovat moderneja ja viihtyisiä koko kansan lukusaleja. Norjassa Venneslan kunta on rakentanut niin kauniin kirjaston, että siellä kirjat voivat unohtua hyllyihin … Lue lisää
Yhdysvalloissa on suomalaisin silmin katsoen käsittämättömän suuria kirjakauppaketjuja. Miten kauan näin on, onkin toinen juttu, sillä esimerkiksi jättiketju Borders meni konkurssiin vuonna 2011. Nollatuloksen vuonna 2011 tehnyt Barnes & Noble –kirjakauppaketjulla on kuitenkin tilanne hallinnassa. Tämä megakirjakauppakonseptin kehittänyt yhtiö pyörittää noin 700 kirjakauppaa Pohjois-Amerikassa. Ehkä yhtiön myynnin suunta kertoo meille … Lue lisää
Aikakauslehtiä julkaisevat päätoimittajat uskoivat vuoden 2011 toukouussa heikosti tuotteensa digitaaliseen tulevaisuuteen. Vain kolmannes uskoi julkaisevansa lehteä tablet-laitteille viiden vuoden sisällä. Sanomalehdistö on aikakauslehdistöä aktiivisemmin rakentamassa digitaalista tulevaisuutta: seitsenpäiväisistä sanomalehdistä valtaosalla joko on tai on tulossa tablet-lehti vuoden 2012 aikana.
Suomen sanomalehdistön näkymiä kartoitti Sanomalehtien Liiton ja Suomen Lehdistö -lehden tekemä … Lue lisää
Kosketusnäyttö on ehdottomasti parempi tapa käyttää e-kirjojen lukulaitetta kuin näppäimistö. Koska kosketusnäyttö yleensä tunnistaa sormella painalluksen, pyyhkäisyn ja usein myös kahden tai useamman sormen kosketuksen, sen avulla voi rakentaa uusia sovelluksia. Puzzazz-yhtiö on kehittänyt Sudoku-peliin sormenpäällä kirjoitettavien numeroiden tunnistuksen.
Katso video, jossa Kindle-lukulaitteella toimivaan peliin on lisätty käsinkirjoitettujen numeroiden tunnistus:… Lue lisää
Euroopan Unionin rahoittama digitaalinen Europeana-arkisto on tallentanut jo 20 miljoonaa digitaalista kohdetta verkkoon. Yksi pitkälle edenneistä osaprojekteista on ensimmäisen maailmansodan dokumentointi kuvina. Arkisto pyytää ihmisiltä heidän postikorttejaan ja muistoesineitään digitoitavaksi, mutta on myös tallentamassa verkkoon aikakauden sanomalehtiä.
Tutkimuskirjastojen yhteenliittymä Libre on ottanut ensimmäisen maailmansodan aikaisten sanomalehtien digitoinnin tehtäväkseen. Organisaation aikoo … Lue lisää
