Yhdysvaltalaisen Harvard Business Schoolin professori Clayton Christensen törmäsi 1990-luvulla mielestään säännönmukaiseen ilmiöön teknologiatuotteiden markkinoilla. Hän nimesi löytönsä Disruptive Innovationiksi (murroksen aiheuttava innovaatio) ja kirjoitti aiheesta menestyskirjan. Christensenin havainnon ydinkysymys on: miksi menestyvä teknologiayritys voi tehdä kaiken oikein, mutta silti hävitä uudelle tulokkaalle?

Selitys on yksinkertainen, vaikka ongelmasta selviytyminen ei sitä olekaan. Menestyvä yritys yleensä ylläpitää menestystään parantelemalla tuttuja teknologioitaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan. Kaikki on hyvin kunnes kilpailija tuo markkinoille teknisen tai kaupallisen innovaation, joka murtaa hiljalleen pohjan olemassa olevalta toimintatavalta. Innovaatio on yleensä halvempi, mukavampi, helpompi ja siinä saattaa jopa olla vähemmän ominaisuuksia kuin olemassa olevassa teknologiassa. Murrosinnovaatio muuttaa kilpailun osatekijöitä joko teknologiassa, liiketoiminnassa tai kummassakin.

Esimerkiksi mekaaninen kirjoituskone ei aikoinaan ollut teknologinen eikä kaupallinen murros, mutta henkilökohtainen tietokone ja erityisesti IBM PC oli kumpaakin. Kirjoituskone ei tehnyt käyttäjänsä elämää paremmaksi eikä taloudellisemmaksi, mutta IBM PC toi ihmisille paitsi kirjoitusvälineen, myös kommunikointivälineen ja paljon muuta.

Kun kirja-alan historiaa tarkastellaan Christensenin murrosnäkökulman kautta, alalta löytyy viisi suurta murrosta. Kaikki alkoi savi- ja luutauluista, joita käytettiin ensimmäisinä liikuteltavina kirjoitusalustoina.

Kirja-alan suuret murrokset: 1. Papyrus ja pergamentti kirjoitusalustana 300-luvulta eteenpäin. Kevyt ja mukavasti mukana kulkeva teknologia siihen asti käytettyihin savi- ja luutauluihin verrattuna.
2. Gutenbergin kehittämä painojärjestelmä 1400-luvun puolessa välissä. Irtokirjasinten, paperin, musteen ja painokoneen yhdistelmä voitti muut teknologiat painon nopeudella ja hinnalla.
3. Pehmeäkantinen taskukirja, pokkari, esiteltiin 1950-luvulla. Kaupallinen innovaatio, joka toi edulliset, helposti hankittavat ja mukavasti mukana kulkevat tuotteet kaikelle kansalle.
4. Blogien synty 2000-luvun alkupuolella. Vastoin kaikkia perinteisen median ja kustantamisen periaatteita kuka tahansa saattoi Internetissä julkaista mitä tahansa kirjoituksia, joita lukijat pystyivät heti kommentoimaan. Valtamedia omaksui blogit osaksi julkaisutoimintaansa muutamassa vuodessa.
5. Elektroninen kirja, e-kirja. Amazon Kindle e-kirjojen jakelu- ja lukujärjestelmä, joka esiteltiin vuonna 2007 sysäsi kirjallisuuden digitaaliselle polulle. Amazonin järjestelmä on edullinen, paljon uusia hyödyllisiä ominaisuuksia sisältävä, helppokäyttöinen systeemi kirjojen hankkimiseen ja lukemiseen.

Jännittäväksi kirja-alan tekee se, että 1400-luvulla kehitetystä kirjapainosta alkaen neljä viidestä murrostekijästä vaikuttaa edelleen elämäämme.

Miten kirja-ala tästä eteenpäin kehittyy? Jos kirja-alaa 2000-luvun alkuun asti määritti perinteisen kirjapainon mahdollisuudet ja rajoitukset (pokkari-innovaation jälkeenkin), niin tästä eteenpäin kirja-alan kehitystä määrittävät blogikulttuurista ja e-kirjoista kumpuavat mahdollisuudet.

Erikoisiakin asioita voi kirjoihin liittyvässä teknologiassa ja liiketoiminnassa tapahtua, sillä kuka olisi vielä voinut pari vuotta sitten uskoa, että yksi ainoa vähittäiskauppa ohjaa (ainakin hetkellisesti) koko kirja-alan tulevaisuuden suuntaa.