Category Archives: Historia

Muinaisia sivilisaatioita käsittelevää kirjallisuutta

2018-04-24

Yksi runsaasti kirjailijoita inspiroineista aiheista ovat muinaiset kulttuurit ja sivilisaatiot. Kirjallisuudesta löytyy valtava määrä teoksia, jotka käsittelevät niin muinaista Egyptiä, Rooman valtakuntaa, Mesopotamiaa, Kiinan dynastioita, viikinkejä, Japanin samuraita sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa aikanaan vaikuttaneita inkojen, atsteekkien ja mayojen sivilisaatioita. Muinaiset sivilisaatiot ovat salaperäisiä, sillä tiedämme niistä loppujen lopuksi varsin vähän. Miksi mayat yhtäkkiä katosivat, emmekä vieläkään tiedä, mitä heille todella tapahtui? Millaista oli tavallisen viikingin elämä ja mitä hän oikeasti ajatteli maailmasta?

Koska nämä kysymykset laittavat mielikuvituksemme laukkaamaan, voimme vain kuvitella, mitä kaikkea näissä muinaisissa sivilisaatioissa on sattunut ja tapahtunut. Kirjallisuuden avulla luodaan mielikuvia siitä, mitä viikinki, roomalainen, kiinalainen tai vaikkapa inkasoturi on saattanut aikanaan ajatella ja tuntea.

Kuva: Unsplash, Jezael Melgoza.

Seuraavaksi esitellään muutamia mielenkiintoisia teoksia, joissa poraudutaan muinaisten sivilisaatioiden ja kulttuureiden maailmoihin eri tavoin.

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Jos muinainen Egypti kiinnostaa, eikä Mika Waltarin klassikkoteos Sinuhe egyptiläinen ole vielä luettujen kirjojen listalla, kannattaa tähän teokseen ehdottomasti tarttua. Kirja sijoittuu muinaiseen Egyptiin Ekhnaton-nimisen faaraon aikakaudelle. Se kertoo löytölapsena lääkärin perheessä varttuneesta Sinuhesta. Lopulta faaraon aivokirurgiksi päätyvän Sinuhen elämä on täynnä erilaisia seikkailuja, ilonaiheita, pettymyksiä ja kaikkea siltä väliltä. Tämä historiallinen romaani on kirjoitettu jo vuonna 1945, mutta se on kestänyt aikaa uskomattoman hyvin ja tarjoaa yhä lukemisesta innostuneille mahdollisuuden kurkistaa muinaiseen aikakauteen ja sen elämään.

Yksi suurimmista oivalluksista on se, etteivät ihmisen ajatukset ja perustarpeet muutu, vaan olemme loppujen lopuksi pysyneet varsin samankaltaisina vuosituhannesta toiseen. Kun Sinuhe egyptiläisen on lukenut, ei muinaiseen Egyptiin tutustumista kannata jättää siihen, vaan tarjolla on lukemattomia muitakin kirjoja ja myös elokuvia, jotka vievät aiheesta kiinnostuneet syvälle muinaisen Egyptin maailmaan.

Frans G. Bengtsson: Orm Punainen

Viikingit ovat pohjaton inspiraation aihe kirjallisuudessa, eikä ihme sillä heidän seikkailuistaan riittää kerrottavaa. Orm Punainen on niin ikään historiallinen romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat 900-luvulle, jolloin viikinkien aikakausi oli vahvimmillaan. Kirja kertoo Orm-nimisestä ruotsalaisesta soturista, joka lähtee ikään kuin vahingossa viikinkien matkaan kohti läntistä Eurooppaa. Retken aikana Orm tutustuu sekä Espanjaan että Englantiin. Matkan varrella vastaan tulee niin miellyttäviä kuin ikäviäkin kohtaamisia.

Orm Punainen käsittelee viikinkien matkoja, kulttuurien yhteentörmäystä ja iloisia oivalluksia tavalla, joka tempaisee lukijan mukaansa nopeasti ja herättää lukemattomia ahaa-elämyksiä.

Viikinkien historia on tavattoman mielenkiintoista ja meille suomalaisillekin varsin läheinen teema, sillä vaikkemme itse suoranaisesti polveudukaan viikingeistä, vieraili Suomen rannikoilla viikinkejä alituiseen niin tutkimus- kuin ryöstöretkilläkin. Viikinkejä käytetään tänäkin päivänä esimerkiksi populäärikulttuurissa ja viikingeistä on tehty lukemattomia elokuvia, TV-sarjoja, leluja, pelejä ja jopa kokonaisia viikinkiteemalla varustettuja viihdesivustoja.

Alberto Angela: Rooman valtakunta

Rooman muinainen valtakunta on yksi ihmisiä eniten kiinnostavista muinaisista sivilisaatioista. Mikäli Rooman valtakunnasta haluaa tietää lisää, on siihen tarjolla samaa nimeä kantava tietokirja, jota ei kannata missään nimessä jättää kirjahyllyyn. Rooman valtakunnan levinneisyys parhaimpina aikoinaan oli niin laaja, että sitä voitiin sanoa kiistatta maailmanvallaksi – ulottuihan se aina Pohjois-Afrikan rannikolta pohjoiseen Skotlantiin saakka.

Tämän kirjan aiheissa käsitellään muun muassa laajan valtakunnan keskeisimpiä haasteita kuten sitä, kuinka valtakunnassa elävät erilaiset kansat kykenivät olemaan keskenään vuorovaikutuksessa valtaosin ilman konflikteja. Kirjassa käsitellään Rooman valtakunnan elämää, arkea, eroavaisuuksia sekä kehittyneisyyttä aina kaupankäynnistä lääketieteeseen ja kirjallisuudesta rakennustaitoon. Miten muinaisessa Roomassa selvittiin erilaisista haasteista kuten maahanmuutosta ja rikollisuudesta, joiden parissa tänäkin päivänä kamppailemme?

Tämä kirja antaa lukijalleen todella paljon. Vaikka Rooman valtakunta olisi pintapuolisesti tuttu, sisältää teos monia sellaisia yksityiskohtia, joiden myötä kirja soveltuu luettavaksi myös enemmän aiheesta tietäville.

Jung Chang: Kiinan viimeinen keisarinna

Kiinan dynastioiden maailmaan voi paneutua syvällisesti lukemalla kirjan Kiinan viimeinen keisarinna. Teos kertoo Cixin uskomattoman tarinan. Alunperin Cixi oli 16-vuotias keisarin jalkavaimo, mutta määrätietoisuus ja viisaus nostivat hänet vallankaappauksen myötä lopulta keisarinnan asemaan ja parhaimmillaan Cixin hallinnan alaisuudessa oli peräti kolmasosa koko maailman väestöstä.

Tämä kirja ei ole mikään kepeä romaani, vaan perinpohjainen kuvaus ja elämänkerta Cixin elämästä ja muinaisen Kiinan historiasta ja elämästä. Lukija pääsee tutustumaan sen aikaiseen maailmankuvaan, vanhoihin kiinalaisiin perinteisiin sekä uskomattomiin hovissa vallinneisiin tapoihin. Kirja keskittyy pieniin yksityiskohtiin, kuten keisarinnan vaatetukseen sen sijaan, että se kävisi läpi esimerkiksi poliittista tilannetta. Tämä onkin oiva ja tavattoman syvällinen aikalaiskuvaus Kiinan hovin muinaisesta elämästä.

Kuva: Pixabay, levifraser0.

Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?

2018-04-13

Artikkelin kirjoittaja Juha Vahe on julkaissut useita sotahistoriaa käsitteleviä kirjoja, joista uusin on Sotataidon mestareita.

Sodan alku

Sodan sanotaan alkaneen 1.9.1939, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan. Tätä päivämäärää voi kritisoida siinäkin mielessä, että Puolan valtaus kesti vain parisen viikkoa ja sen jälkeen suurvallat Euroopassa pidättäytyivät merkittävistä sotatoimista aina kevääseen 1940 asti. Ranskakin vallattiin nopeasti ja varsinaiset suurtaistelut alkoivat vasta kesäkuussa 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

USA:ssa sanotaan sodan alkaneen joulukuussa 1941 sillä varauksella, että Euroopassa sota oli alkanut jo aikaisemmin. Tämä ilmaisu on peräti kyseenalainen, koska USA oli aseistanut Englantia jo 1940 lähtien. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin siinä, että Japani oli vallannut Mantšurian 1931, Espanjan sisällissota oli käyty 1936 – 1939 ja Japanin ja kansallisen Kiinan eli Kuomingtangin välillä oli käyty suursotaa 1937 lähtien. Viime mainitussa sodassa Japanilla oli aseissa yksi ja Kiinalla kaksi miljoonaa miestä. Wikipedia laskee maailmansodan tappiot alkaen vuodesta 1937, jota täytyy mielestäni pitää oikeana alkuajankohtana.

Tappiot

1960-luvun alussa Otavan Iso tietosanakirja ilmoitti sodan tappioiksi 50 miljoonaa henkilöä. Kuitenkin jo tähän ilmoitukseen on lisätty alaviitteenä, että NL:n tappiot voisivat yksinään olla jopa 40 miljoonaa. Siihen nähden on erikoista, että vielä nykyäänkin tappioitten miniminä pidetään usein vain 60 miljoonaa. Oman käsitykseni mukaan tappiot ovat n. 100 miljoonaa ja perustelen sitä seuraavasti.

1) NL ilmoitti tuhonneensa ”fasisteja” sellaisen määrän, että Saksalla liittolaisineen ei sellaista määrää asevoimissa edes koskaan ollut. Kyseessä ei välttämättä ollut NL:n liioittelu, sillä pelkästään Saksan asevoimissa palveli noin miljoona neuvostoliittolaista. Tämän väen kohtalo oli armoton, koska jo pelkät sotavangitkin NL siirsi sodan jälkeen Saksasta omille vankileireilleen.

Varsinaisten vihollisen riveissä palvelleitten henkilöitten lisäksi oli runsaasti ihmisiä, jotka katsoivat yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi pysyä tehtävissään esim. hallinnossa tai tuotannossa ja siten jonkun mielestä välillisesti hyödyttää vihollista. Lopuksi oli henkilöitä, joita vain epäiltiin yhteistyöstä. Nämä kysymykset liittyvät tietysti kaikkiin miehitettyihin maihin.

2) Japania pakeni kodeistaan noin 100 miljoonaa kiinalaista. Tätä lukua täytyy pitää viitekehyksenä arvioitaessa kiinalaisten tappioita, jotka nousevat siis kymmeniin miljooniin kuolleisiin. Kiinalaisten lukuja ei kukaan ole halunnut tutkia. Japani on kiistänyt sotarikoksensa melko tarkkaan ja Kuomingtangin harjoittama vastaterrori Japanin ”kannattajia” (siis esim. pakkotyössä olleitten perheenjäseniä) vastaan katsotaan Kiinassa heidän omaksi asiakseen, jota ulkomaalaisten ei sovi tutkia.

Japani piti Kiinassa hallussaan lähinnä vain kaupunkeja ja suoritti maaseudulle ryöstöretkiä ottaakseen haltuunsa tai tuhotakseen viljaa ja vangitakseen väkeä pakkotyöhön ja naisia myös seksiorjiksi, joista kaikista pidettiin sellaista huolta, että loppuun käytettyinä ihmiset kuolivat. Sama ilmiö toistui muilla Japanin miehittämillä väkirikkailla alueilla, jotka eivät olleet edes itsenäisiä valtioita, siis. esim. Ranskan Indokiina ja Hollannin siirtomaat eli mm. myöhempi Indonesia. Näitten alueitten tappioista on mahdoton saada tietoa, koska kunnollista hallintoa ei ollut olemassakaan.

3) Jossain mitassa täytyy edellyttää, että aluetta hallitseva osapuoli myös vastaa väestön hyvinvoinnista. Japani laiminlöi tätä erittäin räikeästi ja takavarikoi jo valmiiksi nälänhädästä kärsiviltä alueilta viljaa käyttäen sitä paitsi elintarvikkeena, myöskin maaöljyn puuttuessa biopolttoaineena. Esim. pelkästään Jaavalla kuoli yli 2 miljoona ihmistä nälänhädässä pelkästään 1944 – 45. Vertailun vuoksi todettakoon, että Maon epäpätevä hallinto oli ainakin välillisesti (mm. nälänhädät) vastuussa 40 – 70 miljoonan ihmisen kuolemasta ja Stalinin hallinto ehkä vain hiukan pienemmästä määrästä.

Todettakoon myös, että ainakin joissain tapauksissa suomalaisissa sankarihaudoissa on myös sellaisia sotilaita, jotka kuolivat asepalveluksessa saamaansa sairauteen, esim. tuberkuloosiin.

Lopuksi

Edellä oleva on esimerkki siitä, miten epävarmoja monet tiedot ovat, miten yksipuolista on USA:n ja Länsi-Euroopan osuuden korostaminen ja miten turhaa on monen besserwisserismi. Jos olisin alussa sanonut sodan syttyneen 2.9.1939, sitä olisi pidetty pahana virheenä, vaikka kokonaisuuden kannalta sellainen detalji on jokseenkin merkityksetön.

Yksipuolisuudesta käy esimerkiksi vaikkapa se, että elokuvan ”Pelastakaa sotamies Ryan” yms. vaikuttamana Omaha Beachin tappiot taitavat olla monelle suomalaiselle tutumpia kuin ohessa oleva kuva, joka on kaiken lisäksi täyttä totta, eikä mitään elokuvan fiktiota.

En tässä yhteydessä pohdi sodan päättymisen ajankohtaa, mutta on selvää, että sota synnytti valtatyhjiöitä, joissa sota jatkui lähes keskeytyksettä esim. Kiinassa ja monissa siirtomaissa.

Juha Vahe: Sotataidon mestareita.

Kuvan lähde: JV: Maskun historia II, 1991.

Lähteitä:
EnWikipedia: II WW casualties ja Total number of victims.
Gehlen, Reinhard: Muistelmat, 1971, s. 117 – 138.
Hastings, Max: Retribution: The Battle for Japan, 1944-45, 2008, passim.
Muller-Hillerbrandt, Burkhart: Das Heer, passim.

Suomen historiaa suomeksi ja englanniksi viimeisen 100 vuoden ajalta ja vähän kauempaakin

2017-10-06

Suomen itsenäisyyden 100. vuosi ei ole jäänyt huomaamatta ulkomaillakaan, sillä Soile Variksen tiivis englanninkielinen tietokirja Suomen historiasta A Concise History Of Finland on löytänyt kiitettävästi lukijoita pitkin vuotta niin Amazonissa, Google Play –kaupassa kuin Apple iBooks –kaupassakin.

Kirjailija Soile Varis päivitti vuoden 2017 alussa kirjan suomenkielisen laitoksen ajan tasalle. Suomenkielinen kirja on nimeltään Suomen historian käännekohtia.

Paitsi että suomenkielisen kirjan sisältö on päivitetty (ensimmäinen laitos on vuodelta 2011), myös teoksen kuvitus on uudistettu melko lailla kokonaan. Tabletien, älypuhelinten ja lukulaitteiden näyttöjen tarkkuus on viime vuosina kehittynyt sellaista vauhtia, että kuvituksen laatua on ollut mahdollista ja tarpeen parantaa huomattavasti.

Englanninkielinen kirja ei ole suora käännös suomenkielisestä teoksesta, vaan kyseessä on kaksi eri kirjaa, joissa juoni, faktat ja päärooleissa olevat henkilöt ovat luonnollisesti samat, mutta painotukset hieman poikkeavat toisistaan.

Tästä löydät kummankin kirjan tarkat tiedot ja hinnat eri kaupoissa:

Suomen historian käännekohtia.
A Concise History of Finland

Päivitetyn version kuvitusta:

Kirja Suomen historian käännekohtia ulottuu nyt itsenäisyyden juhlavuoteen asti

2017-01-12

Kirja Suomen historian käännekohtia on tiivis lukupaketti ajasta ennen Suomen itsenäisyyttä ja itsenäisyyden ajalta. Kirjasta voi nopeasti lukea pääkohdat kansakunnan vaiheista, ja juuri se on saattanut tehdä siitä suositun e-kirjana. Vuonna 2017 itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta, tieto- ja oppikirjailija Soile Varis on päivittänyt kirjansa aina tähän vuoteen asti.

Paitsi että kirjan sisältö on päivitetty, myös teoksen kuvitus on uudistettu melko lailla kokonaan. Tabletien, älypuhelinten ja lukulaitteiden näyttöjen tarkkuus on viime vuosina kehittynyt sellaista vauhtia, että kuvituksen tarkkuutta on ollut mahdollista parantaa huomattavasti.

Suomen historian käännekohtia vuoden 2017 version on saatavilla nyt kaikista merkittävistä e-kirjakaupoista. Voit tästä katsoa linkit kauppoihin.

Kirjan sisällön pääkohdat ovat:

SUOMI ESIHISTORIALLISENA AIKANA
1. RUOTSIN VALLAN AIKA
2. SUOMI SUURVALTAPOLITIIKAN PELINAPPULANA
3. SUOMALAISUUDEN SYNTY JA KANSALLINEN HERÄÄMINEN
4. YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN MURROS ALKAA
5. SUOMEN ITSENÄISTYMISKEHITYS
6. KAHTIAJAOSTA EHEYTYMISEEN
7. SUOMI TOISESSA MAAILMANSODASSA
8. HYVINVOINTIVALTION RAKENTAMINEN ALKAA
9. SUOMEN UUSI KANSAINVÄLINEN ASEMA

Kirjan uutta kuvitusta:

Lisää tietoa kirjasta.

Top 10 ristiretkien aikaista linnaa Euroopassa

2016-12-16

Matkoilla käydään usein tutustumassa monenlaisiin linnoihin tarkemmin pohtimatta mihin tarkoitukseen rakennus on alun perin suunniteltu. On ylhäisön linnoja edustus- ja asuinkäyttöön, kirkkoja suojaamaan tehtyjä rakennuksia, ja puolustustarkoitukseen rakennettuja linnoituksia. Ristiretkien aikoihin moni linna tehtiin suojaksi. Ristiretkien aikaisista rakennuksista laajan teoksen kirjoittanut Jari Hyvärinen kokosi meille top 10 –listan aikakaudelta Euroopassa ja Israelissa säilyneistä linnoista, jotka ovat myös mainioita matkakohteita.

1. Akko, Israel.
Akkon johanniittakorttelin kastellilinnan säilyneet 1100-1200-lukujen osat on merkitty tummalla värillä ja linnan oletettu alkuperäinen laajuus vaaleammalla värillä Israel Antiquities Authorityn karttapiirrosta ja linnasta rakennettua metallimallia soveltaen (www.akko.org.il). Linnassa toimi johanniittaritarikunnan päämaja ja suurmestarin palatsi Akkon kuningaskunnan aikana 1200-luvun alussa.

2. Ystad, Ruotsi.
Skånen Ystadissa oleva Kungsbackenin kastellilinna 1100-luvun lopulta on ilmeisesti tuntemattomaksi jääneen tanskalaisen ristiritarin rakennuttama.

3. Kööpenhamina, Tanska.
Piispa Absalonin Kööpenhaminan linna toimi 1100-luvun vendiristiretkien aikana ristiretkipäällikön kotilinnana. Yhtymäkohdat Fredrik Barbarossan saksalaislinnoihin ovat silmiinpistäviä.

4. Aitlit, Israel.
Pyhiinvaeltajien linna (Chateau Pelerin) Israelin Atlitissa 1200-luvun lopussa. Temppeliherrojen satamakastelli oli viimeisiä muslimeille joutuneita ristiretkeläislinnoja Palestiinassa 1290-luvulla.

5. Aranäs, Ruotsi.
Jaarli Birger Magnussonin eli Birger-jaarlin Aranäsin linna 1200-luvun loppupuoliskolta on säilynyt osittain Götanmaalla. Linna muistutti normanniritarien hallintolinnoja

6. Eskilstuna, Ruotsi.
Eskilstunan johanniittaluostaria on kutsuttu myös komtuuriksi eli linnoitetuksi tukikohdaksi. Kuvaluonnos 1300-luvun asusta.

7. Monzon, Espanja.
Temppeliherrojen Monzonin linna Espanjassa 1200-luvulla. Linna suojasi pyhiinvaellusreittiä Välimereltä Santiago de Compostelaan aikana, jolloin Gibraltarin salmi oli vielä muslimien hallussa.

8. Viljandi, Eesti.
Virolainen Viljandin linna palveli 1200-luvun alkupuolella kalparitarien päämajana, ennen kuin siitä tuli piispanlinna. Kuva linnasta viimeisen rakennusvaiheensa jälkeen.

9. Kyrenia, Kypros.
Kyrenian kastellilinna Kyproksella oli kolmannen ristiretken aikana Richard Leijonamielen hallussa. Retken jälkeen se siirtyi Lucignanien ristiretkisuvulle.

10. Tallinna, Eesti.
Tallinnan Toompean mäellä oleva Saksalaisen ritarikunnan linna edusti 1200-luvulla niin kutsuttua ritarikuntalinnojen toista sukupolvea. Linnan nykyinen laajuus on merkitty katkoviivalla.

Kaikki kuvat ovat Jari Hyvärisen maalaamia. Samalla tekniikalla laadittuja kuvia on runsaasti hänen kirjassaan.

Lisää tietoa ristiretkien aikaisista linnoista, linnoituksista, kaupungeista, kylistä ja ihmisistä kirjassa Ristiretkien rakennukset. Mukana on runsaasti aineistoa myös Suomesta.