Category Archives: E-kirjat

Näin luet e-kirjoja tarvitsematta ladata ja asentaa yhtään sovellusta lisää tietokoneelle

2018-03-30

Äskettäin yksi naapurini kyseli miten hän oikein pääsee lukemaan e-kirjaa, jonka oli juuri kaupasta ostanut. Hän oli onnistunut lataamaan kirjan, mutta miten se oikein avataan, hän ihmetteli. Niin kuin monelle varmaan käy, hänellä oli kiire päästä lukemaan, ja oli sivuuttanut kaikki kehotukset ladata myös e-kirjojen lukuohjelma. No, ongelma ratkesi nopeasti kun löysimme kyseisen kaupan lukusovelluksen. Microsoft yrittää nyt helpottaa e-kirjojen lukemista Windows-tietokoneissa tuomalla e-kirjat Edge-verkkoselaimeen.

Jokaisessa Windows 10 –laitteessa on Edge-verkkoselain, jonka uusin versio osaa avata e-kirjat

Mikäli Edge-selain sinun laitteessasi ei millään suostu avaamaan EPUB-muotoisia kirjoja, ensimmäinen tehtävä on varmistaa Windows-järjestelmän olevan ajan tasalla päivitysten suhteen.

Näin tarkistat osaako Edge-selain laitteessasi avata e-kirjoja

Avaa Tiedostonhallinta/File Explorer.
Etsi EPUB-kirja, jonka haluat lukea.
Klikkaa hiiren oikealla näppäimellä EPUB-tiedostoa.
Valitse Avaa/Open with.
Valitse Microsoft Edge. Jos ohjelma ei ole listalla, klikkaa Valitse muu sovellus/Choose another app, ja etsi sieltä Edge.

E-kirjan pitäisi avautua Edge-selaimeen. Jos näin ei tapahdu, EPUB-kirja saattaa olla kopiosuojattu (DRM-lukittu). Monista kaupoista ladatut kirjat ovat kopiosuojattuja (luettavissa vähintään kyseisen kaupan tarjoamalla sovelluksella), kun taas ilmaiskirjat ovat yleensä suojaamattomia (ja ne voi avata lähes millä tahansa lukusovelluksella). Amazonin Kindle-kirjat ovat oma juttunsa, mutta pääsääntö on, että niitä voi lukea vain Kindle-laitteissa ja Kindle-lukusovelluksissa.

Joka tapauksessa, Microsoft Edge –selain osaa avata kahdenlaisia e-kirjoja: kopiosuojaamattomia EPUB-kirjoja ja Microsoft Store –kaupasta ostettuja teoksia. Jokaisen Windows 10:n päävalikosta löytyy Microsoft Store, mutta tällä hetkellä kaupasta löytävät e-kirjoja vain muutaman maan käyttäjät.

Näitä ominaisuuksia voit käyttää kun olet onnistunut avaaman kirjan Edge-selaimeen

Sisällysluettelo on aina tarjolla kun valitsee vasemman puoleisen ikonin kirjan yläpuolella olevasta palkista. Voit hypätä mihin tahansa kohtaan otsikkoa klikkaamalla (artikkelin ensimmäinen kuva edellä).

Edge voi lukea kirjan sinulle ääneen. Valitse äänitorvi-ikoni yläpalkista.

Voit merkitä ja alleviivata tekstiä kirjassa. Valitse ensin haluamasi teksti, jolloin pieni työkaluikkuna pulpahtaa näkyviin. Siitä voi valita myös muistiinpanotoiminnon, jolla tähän kohtaan kirjaa voi kiinnittää kommentin.

Tekstin kokoa ja kirjasintyyppiä voi muuttaa. Valitse A-ikoni, niin vaihtoehdot tulevat esiin.

Hakutoiminnolla voi etsiä mitä tahansa tekstiä sisällöstä. Suurennuslasin kuvan valitsemalla pääsee hakemaan haluttua kohtaa.

Varsinkin ääneen lukeminen on miellyttävä toiminto Edge-selaimessa. Sen avulla e-kirjasta voi tehdä äänikirjan, ja toiminnolla voi kuunnella myös mitä tahansa nettisivua. Englanninkielistä tekstiä lukee kolme eri ääntä, joista voi valita vähiten (tai eniten) konemaisen.

Miten e-kirjoja lukevat ihmiset valitsevat ostettavan kirjan?

2018-03-16

Perinnetieto kertoo kirjailijan nimen, kirjan nimen ja kansikuvan vaikuttavan ostopäätökseen eniten – hinnallakin on toki väliä. Saksassa tehtiin kysely lukijoiden keskuudessa, jotka lukevat runsaasti omakustanteina julkaistuja e-kirjoja, ja tulosten mukaan ostopäätökseen vaikuttavatkin hiukan eri tekijät kuin perinnetieto antaa ymmärtää.

Ostopäätöksen tekijöitä kartoittavaan kyselyyn Saksassa vastasi 2342 e-kirjojen lukijaa. Heidän mukaansa tärkein ostopäätöstä ohjaava tekijä oli kirjan esittelyteksti. Tässä vastausten jakauma kysymykseen miten valitset ostamasi kirjan:

89% lukijoista tekee päätökseen esittelytekstin perusteella.
65% luottaa kirjailijan nimeen.
49% lukijoista luottaa arvosteluihin.
48% antaa kansikuvan ohjata päätöstä.
46% juoksee hinnan perässä.
45% pitää kirjan nimeä tärkeimpänä.
15% antaa eniten myyvien kirjojen listojen ohjata päätöstä.

Lähde: Die Self Publisher Bibel.

Kaikki kyselyn tulokset ovat katsottavissa (kaavioiden kera) Die Self Publisher Bibel-sivustolla.

Kyselyn mukaan saksalaiset e-kirjojen ystävät löytävät luettavaa parhaiten kirjakaupoista. Ne ovat heille tärkein paikka etsiä teoksia. Kirjakauppojen hakutoiminnot, teosten kuvaukset, arviot, näytteiden lukumahdollisuus, ja muut toiminnallisuus todellakin on tärkeää asiakkaille.

Ehkä tämä ei kuitenkaan poikkea mahdottoman paljoa perinteisestä tavasta (ennen internet-aikaa) etsiä luettavaa. Silloinhan käveltiin kirjakauppaan tai kirjastoon ja pyörittiin hyllyjen välissä kunnes jotakin kiinnostavaa osui silmään. Kirjasta katsottiin olennainen tieto, ehkä selailtiin sitä hieman ja tehtiin päätös.

Norja luopuu kokonaan e-kirjojen arvonlisäverosta

2018-01-19

Norja on erikoinen maa: öljyllä ja kaasulla rikastunut kansakunta siirtyy niin ripeästi sähköisiin autoihin, että siellä on jo asukaslukuun suhteutettuna reilusti eniten sähköautoja maailmassa. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, että Norjan hallitus vauhdittaa sähköisin kirjoihin siirtymistä luopumalla kokonaan niiden arvonlisäverosta, mutta eteenpäin katsovasta kansakunnasta kumpikin asia kertoo.

Svensk Bokhandel raportoi Norjan vasemmiston puoluejohtajan todenneen: “e-kirjojen arvonlisäverosta luopuminen on pieni ja tärkeä asia kirjallisuuspolitiikassa”.

Norjan uusi hallitus painottaa digitaaliseen kirjallisuuteen siirtymisen tärkeyttä sekä kirjamarkkinoilla että kirjastoissa.

Norjalainen Ebok.no-kirjakauppias Lena Rören oli tyytyväinen veromuutoksesta: “tulemme olemaan vahvempia kilpailutilanteessa suurten kansainvälisten digitaalisten toimijoiden suhteen”.

Tässä on kiteytetty yksi aivan olennainen asia minkä tahansa pienen maan koko kirja-alan tulevaisuudesta. Mikäli e-kirjojen myynti ja markkinointi jätetään suosiolla kansainvälisten jättien tehtäväksi, ne kyllä homman hoitavat, mutta omaan tapaansa.

Lyhyellä tähtäimellä globaalit kirjakaupat kuten Amazon ja Google ovat mainioita ostospaikkoja. Näissä kaupoissa hinnat ovat usein edullisia myös pienten kielialueiden kirjoille, sillä verkkojäteillä on tapoja ja intressi pitää hinnat matalalla myyntivolyymien toivossa.

Nämä globaalit internet-yhtiöt ovat niin suuria toimijoita, että tasavertaista neuvotteluasemaa niiden kanssa pienten maiden suurtenkaan kustantajien voi olla vaikea saada. Suurten internet-yhtiöiden verkkokaupat ja työkalut yhteistyökumppaneille ovat isolla rahalla kehitettyjä ja pitkälle automatisoituja.

Norjassa kirjojen verkkokauppias on tyytyväinen saadessaan edes yhden tavan vastata verkkojättien kilpailuun.

Portugali on kieltänyt DRM-teknologian käytön e-kirjoissa tietyissä tapauksissa

2017-10-27

Portugali ei ehkä ole digitaalisen median edelläkävijämaa Euroopan Unionissa, mutta maan lainsäätäjät ovat kuitenkin ottaneet merkittävän askeleen kohti kuluttajaystävällisiä digitaalisia mediatuotteita, kuten e-kirjoja. Portugali on kieltänyt Digital Rights Management (DRM) –teknologian käytön e-kirjoissa silloin kun teosten tekijänoikeudet ovat vapautuneet ja silloin kun julkaisijana on maan virkakoneisto.

Uudet DRM-teknologiaa koskevat säädökset tulivat Portugalissa voimaan kesäkuussa 2017 (Law No. 36/2017 of June 2, 2017). Kolme DRM-teknologiaa koskevaa pääkohtaa uudessa laissa ovat lupa kiertää DRM-rajoitukset määrätyissä tapauksissa, DRM:n käytön kielto joissakin tapauksissa ja tekijänoikeuden lupa teknologian käytölle.

1. Lupa kiertää DRM-kontrolli.
Kansalaisilla on oikeus kiertää tai poistaa DRM-kontrolli digitaalisista tuotteista silloin, kun tuotetta tarvitaan omaan käyttöön, uutisten toimitukseen, kirjastot ja arkistot tarvitsevat sitä, opetuskäyttöön, liikunta- ja aistirajoitteiset henkilöt tarvitsevat sitä, ja orpoteosten digitointiin.

2. DRM-teknologian käyttö on kokonaan kielletty tietyissä tapauksissa.
Uusi laki kieltää DRM:n käytön kaikissa teoksissa, joiden tekijänoikeudet ovat vapautuneet tai jotka on rahoitettu tai julkaistu julkisilla varoilla. Kansalaisilla on oikeus poistaa DRM-kontrolli näistä tuotteista, mikäli niihin on sitä sovellettu.

3. Tekijänoikeuksien haltijan on annettava lupa DRM:n käyttöön.
Tällä pykälällä ei välttämättä ole suurta vaikutusta nykykäytäntöön, sillä jos kirja kulkee kustantajan kautta, jakelijat ja kustantajat sopivat DRM:n käytöstä. Jos kirja kulkee asiakkaille muuta kautta, tekijän on tietysti oltava tietoinen käytännöistä joka tapauksessa.

Mikä Digital Rights Management (DRM) on?

Digital Rights Management on ohjelmistoteknologia, jonka avulla kontrolloidaan digitaalisten tuotteiden, kuten e-kirjojen, musiikin tai elokuvien käyttöä. Hyvin yleinen sovellus DRM:lle on rajoittaa kopioiden lukumäärää, joita tuotteen ostanut asiakas voi tehdä lataamastaan tuotteesta, kuten e-kirjasta.

Joillakin suurilla digitaalisten tuotteiden kaupoilla, kuten Amazon Kindle Storella ja Apple iBooks Storella on omat DRM-järjestelmänsä. Nämä ovat rakennettuja ostoprosessiin sisään siten, että asiakas ei huomaa niitä lainkaan – ennen kuin jokin rajoitus estää jonkin toiminnon tuotetta käytettäessä.

Sellaiset kaupat, jotka käyttävät Adobe DRM –järjestelmää tuotteiden käytön kontrollointiin voi olla enemmän ongelmia teknologian kanssa. Asiakkaiden täytyy tehdä itselleen Adobe-tunnus (kaiken kaupan tarvitseman tiedon lisäksi), jonka avulla ostetun tuotteen käyttöä valvotaan.

Joissakin kaupoissa, myös Suomessa, käytetään niin sanottua vesileimaa (watermark) e-kirjan merkitsemiseksi. Vesileima ei ole kontrollijärjestelmä, vaan ainoastaan näkyvä tai näkymätön merkki kirjan sisällä mistä ja kuka sen on ostanut.

Portugalin uudesta laista uutisoi EFF.

Oolipo tuo interaktiiviset e-kirjat puhelimiin ja tableteihin – mutta miksi

2017-10-20

Oolipo e-kirjojen lukemiseen tarkoitettu sovellusohjelma, joka toimii puhelimissa ja tableteissa. Lukusovelluksia on jo tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta Oolipon erikoisuus on siinä, että kirjat voivat sisältää ääni- ja videojaksoja. Kirjat Oolipon lukusovellusta varten tehdään sen omalla julkaisuohjelmalla ja jaellaan asiakkaille yhtiön oman kaupan kautta. Mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa?

Oolipo kuvaa konseptiaan seuraavasti:
“Uskomme lukemisen tänä päivänä tarkoittavan myös kuvia, animaatiota, videota, ääntä, kuin myös kokemuksen jakamista ja viestittelyä ystävien kesken, ja vuorovaikutusta kirjan hahmojen kanssa. Siksi loimme interaktiivisen multimediaformaatin mobiililaitteille ja työkalut, joilla uusia tarinoita tehdään.”

Unohdetaan hetkeksi se tosiasia, että vastaavaan lopputulokseen tähtääviä järjestelmiä on muitakin, esimerkiksi standardi EPUB3, ja tarkastellaan Oolipon konseptia kahdesta näkökulmasta A) kaunokirjallisuus, ja B) tietokirjallisuus.

A) Kaunokirjallisuus. Tällä hetkellä kaikki e-kirjat Oolipon kaupassa ovat fiktiivisiä teoksia. Kaikki kuvaukset järjestelmän toiminnasta keskittyvät tarinankerrontaan. Jos lataat näytteen kirjasta puhelimeen tai tabletiin, saat kirjan, jonka yhdellä sivulla voi olla äänitehosteita, seuraavalla animaatiota, ja sen jälkeen saatetaan kysyä mihin suuntaan tarinan tästä pitäisi edetä.

Oolipo on tässä hyvin vaikealla alueella. Kun lukija lukee kirjaa, hän näkee hahmot ja kirjan maailman omalla tavallaan. Toinen lukija voi nähdä hieman toisenlaisen maailman. Ääni- ja videotehosteet, joilla pyritään lisäämään tunnelmaa ja tarinan vetävyyttä väkisinkin muuttavat kirjan maailmasta syntynyttä kuvaa.

B) Tietokirjallisuus. Kaikista luontevin sovellus multimediaelementtejä sisältävälle kirjalle on tietokirja ja oppikirja. Niissä käytetty kuvallinen aineisto ja kaaviot saavat suuren avun äänestä ja liikkuvasta kuvasta. Myös vuorovaikutus lukijan kanssa on luontevaa esimerkiksi kysymysten ja vastausten muodossa.

Vähintään yksi erinomainen työkalu vuorovaikutusta sisältävien kirjojen tekemiseen on Apple iBooks. Sillä voi taittaa e-kirjan, joka sisältää ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Elokuvista kertova kirja on luonteva esimerkki kuin myös matkaoppaat. EPUB3-standardi, joka on uusi versio markkinoilla eniten käytetystä EPUB2-standardista, mahdollistaa myös kirjaa rikastavien elementtien mukaan tuomisen, mutta uuden teknologian käyttöönotto on ollut hidasta.

Vuorovaikutusta ja multimediaa sisältävät e-kirjat väistämättä lähenevät elokuvaa ja pelejä. Välttämättä se ei ole huono asia lainkaan – kenties raja-alueella keksitään jotain uutta.

Mikäli kirjailija haluaa tehdä kirjan Oolipon järjestelmään, hänellä on käytössään käytännössä kaikki elementit mitä tietokoneet osaavat. Alla video, jossa näytetään Oolipon e-kirjojen taitto-ohjelmaa.

Ruotsin eniten myydyt ja lainatut e-kirjat

2017-09-01

Ruotsin e-kirja-alan pioneeri Elib, nykyään Axiell Media, on koonnut eniten myytyjen ja lainattujen sähköisten teosten listan viimeisen 16 vuoden ajalta. Niin pitkään yhtiö on myynyt e-kirjoja ja tarjonnut kirjastoille lainauspalvelua. Axiell Media kertoo e-kirjavalikoiman vuoden 2017 puolessa välissä kattavan yli 30 000 teosta.

Viidenneksi eniten myyty e-kirja Ruotsissa on Kjell Westön romaani, ja hän on tuolla sijoituksellaan ohittanut monta muuta nimekästä kirjailijaa.

Eniten myytyjen ja lainattujen kirjojen listoja vertaamalla paljastuu erikoinen asia: aivan eri teokset menestyvät myynnissä ja kirjastojen lainauksessa. Mistä se johtuu? Voiko kirjastoilla ja kirjakaupoilla olla täydellisen erilainen asiakaskunta?

Toinen erikoinen asia on ei-ruotsalaisten kirjailijoiden korkea lukumäärä eniten myytyjen kirjojen listalla ja toisaalta ruotsalaisten kirjailijoiden korkea lukumäärä lainattujen teosten listalla.

Päivämäärä kirjan nimen jälkeen kertoo milloin sähköinen teos tuli saataville.

Eniten myydyt e-kirjat 2001-2017 (Axiell Media)

1. Paradisoffer, Kristina Ohlsson, Piratförlaget, Först aktiv: 2013-01-11
2. Kanada, Richard Ford, Brombergs Bokförlag, Först aktiv: 2013-10-04
3. Frihet, Jonathan Franzen, Brombergs Bokförlag, Först aktiv: 2011-10-14
4. Odödlig (Lacey Flint del 3), Sharon Bolton, Modernista, Först aktiv: 2013-09-06
5. Hägring 38, Kjell Westö, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2013-08-06
6. Det eviga folket är inte rädda, Shani Boianjiu, Natur & Kultur, Först aktiv: 2013-04-20
7. För mycket lycka, Alice Munro, Atlas, Först aktiv: 2014-06-05
8. Medan mörkret faller, Anna Lihammer, Historiska Media, Först aktiv: 2014-04-25
9. Mörk jord, Belinda Bauer, Modernista, Först aktiv: 2012-04-11
10. Jakthundarna, Jørn Lier Horst,Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2014-03-24
11. I tystnaden begravd, Tove Alsterdal, Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2012-01-26
12. Sent farväl, Ia Genberg, Weyler förlag, Först aktiv: 2013-10-03
13. Att föda ett barn, Kristina Sandberg, Norstedts, Först aktiv: 2010-09-08
14. Glöm inte att låsa, Elizabeth Haynes, Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2013-04-16
15. Magikerna, Lev Grossman, Bookmark Förlag, Först aktiv: 2013-01-10

Eniten kirjastoista lainatut e-kirjat 2001-2017

1. En man som heter Ove av Fredrik Backman, Bokförlaget Forum, Först aktiv: 2012-08-27,
2. Jag är Zlatan: Zlatans egen berättelse, David Lagercrantz, Zlatan Ibrahimovic, Albert Bonniers förlag Först aktiv: 2011-11-09
3. Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann, Jonas Jonasson, Piratförlaget, Först aktiv: 2009-10-21
4. Steve Jobs – en biografi: En biografi, Walter Isaacson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-10-24
5. Analfabeten som kunde räkna, Jonas Jonasson, Piratförlaget, Först aktiv: 2013-09-25
6. Brobyggarna, Jan Guillou, Piratförlaget, Först aktiv: 2011-09-01
7. Sandmannen, Lars Keppler, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2012-11-05
8. Eldvittnet, Lars Keppler, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-11-11
9. Min mormor hälsar och säger förlåt, Fredrik Backman, Bokförlaget Forum, Först aktiv: 2013-09-04
10. Egenmäktigt förfarande, Lena Andersson, Natur & Kultur, Först aktiv: 2013-08-26
11. Livet efter dig, Jojo Moyes, Printz Publishing, Först aktiv: 2014-01-29
12. Gustavs grabb,Leif G. W. Persson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-09-21
13. Gone Girl, Gillian Flynn, Modernista, Först aktiv: 2013-08-26
14. Till offer åt Molok, Åsa Larsson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2012-03-20
15. Brinnande livet, Alice Munro, Atlas, Först aktiv: 2013-09-05

Axiell Median tiedote.

Bonnier perustaa e-kirjoja ja äänikirjoja varten oman kustantamon

2017-04-01

Vain harva (jos yksikään) perinteinen kirjakustantaja on antanut sähköisten kirjojen liiketoiminnalleen vapauden itsenäisesti kehittää digitaalista tulevaisuutta. Bonnier kuitenkin sen tekee avatessaan Ruotsissa Bookery-kustantamon huhtikuussa 2017. Uusi yritys erikoistuu ainoastaan e-kirjojen ja äänikirjojen kustantamiseen.

Tämä malli on monta kertaa todettu toimivaksi suurissa yrityksissä, joiden perinteistä liiketoimintaa jokin uusi teknologia uhkaa tai vähintään on muuttamassa erilaiseksi. Erillisen yrityksen annetaan toimia markkinoilla mahdollisimman itsenäisesti irrallaan pääkonttorin vaikutuspiiristä.

Bonnierilla on toimintaa 15 maassa, pääasiassa Euroopassa. Yhtiöllä on yli 200 vuoden historia. Kirjojen lisäksi yhtiö julkaiseen sanomalehtiä, aikakauslehtiä, omistaa televisiokanavia ja kirjakauppaketjuja.

Vaikka johonkin uuteen teknologiaan perustuvaa liiketoimintaa olisi johtamassa kuinka visionäärinen ja tehokas henkilö tahansa, hän ei pysty toimimaan tehokkaasti perinteisen liiketoiminnan ehdoilla. Uusi liiketoiminta saattaa kilpailla erilaisella toimintamallilla ja ansaintalogiikalla kuin perinteinen liiketoiminta. Lisäksi uusi liiketoiminta usein kilpailee perinteisen liiketoiminnan kanssa. Tätä ei tietenkään pääkonttori kauaa katsele, vaan mielellään asettaa rajoja nimenomaan uudelle liiketoiminnalle (joka todennäköisesti on useita vuosia heikosti kannattavaa) tukien samalla perinteistä toimintamallia (joka todennäköisesti on hyvin kannattavaa).

Erillisen yrityksen perustaminen uuden teknologian hyödyntämiseksi kertoo pääkonttorin olevan tosissaan, ja pyrkivän kehittämään siitä vakavaa liiketoimintaa. Tässä tapauksessa Bonnier on katsonut ajan olevan sopiva aloittaakseen digitaalisten kirjojen kustannustoiminnan.

Bookery-yhtiön toiminnan käynnistävät johtajat on palkattu Bonnierin ulkopuolelta. Bookeryn toimitusjohtaja Åsa Selling kertoi SVB:lle: “Uskomme sarjojen ja lyhyiden tekstien toimivan hyvin digitaalisissa kirjaformaateissa. Ennen kaikkea kaunokirjallisuus, mutta myös tietokirjallisuus. Nyt aloitamme keskustelut kirjailijoiden kanssa, jotka haluavat kirjoittaa uusiin kanaviin. Ne voivat olla yksinkertaisia e-kirjoja, mutta myös äänikirjoja jotka ovat jotain muuta kuin ääneen luettu kirja.”

Bookeryn tavoitteena on saada kustannussopimus ja julkaista 20-25 teosta vuodessa. Ensimmäiset kirjat julkaistaan vuoden 2018 puolella.

101 merkittävää kotimaista kaunokirjallista teosta e-kirjoina

2017-01-03

Vuonna 2017 100 vuotta täyttävä Suomi juhlii monin tavoin merkkipäiväänsä. Kirjoja arvostavalle kansakunnalle erinomainen näyte 100 vuoden kirjallisesta kehityksestä on tarjota jokaiselta itsenäisyyden vuodelta yksi teos luettavaksi.

E-kirjojen aikakaudella lukijan ei tarvitse edes lukunurkkauksestaan tai aurinkotuolistaan nousta ylös, vaan haluamansa teoksen voi ladata tabletiin, puhelimeen tai tietokoneelle.

Tarjolla on ainoastaan kaunokirjallisia teoksia, jotka Yleisradion kirjallisuuden toimittajat ovat valinneet. Tästä linkistä pääset selaamaan valikoimaa:
ellibslibrary.com/kirjojensuomi

Osa tarjolla olevista kirjoista löytyy kirjastosta joko paperisena tai sähköisenä kirjana. Valikoimassa on myös sellaisia teoksia, joita ei ole aiemmin julkaistu e-kirjoina. Kirjoja pääsee lukemaan Ylen tunnuksilla tai kirjastokortilla.

Kirjojen Suomi on Yleisradion projekti, jossa on monta alan toimijaa mukana. Ellibs on toteuttanut Kirjojen Suomi -verkkokirjaston.

Klaava Media juhlii merkkivuotta myös, ja ensimmäiseksi julkaisemme suositun Suomen historian käännekohtia -tietokirjan uuden version. Tieto- ja oppikirjailija Soile Varis on päivittänyt kirjan ajan tasalle vuoden 2017 tapahtumiin asti. Kirjan kuva-aineisto on myös päivitetty.

E-kirjojen pitkän tähtäimen tekninen kehitys ottaa uuden askeleen

2016-11-12

Laajalti käytetty e-kirjojen tiedostomuoto EPUB (kaikki muut paitsi Amazon käyttävät sitä) on syntynyt vuosia sitten alan organisaatiossa nimeltä IDPF (International Digital Publishing Forum). Pari vuotta sitten IDPF sai valmiiksi multimedian ja interaktiivisuuden sisältävän e-kirjojen standardin EPUB3, mutta harva sitä on käyttänyt. Nyt IDPF on ilmoittanut yhdistyvänsä World Wide Webin standardeja kehittävän organisaation W3C:n kanssa. Mitä tästä seuraa e-kirjoille?

Jos olet ostanut jostakin suomalaisesta verkkokaupasta e-kirjan, se on suurella todennäköisyydellä EPUB-muotoinen. Ladattavien e-kirjojen standardi EPUB on tekniseltä taustaltaan lähellä World Wide Webiä, sillä myös EPUBit tehdään HTML ja CSS -koodauksella. EPUB ei vain osaa niin paljon hienoja ja näyttäviä asioita kuin edistyneimmät web-sivut, mutta yhteen asiaan EPUB sopii erinomaisesti: se on yksi paketti, jonka lataaminen ja tallentaminen omalle koneelle tai puhelimeen on suunniteltu joustavaksi. Paketti sisältää yhden kirjan tekstin, kuvat, piirrokset ja layoutin. Lukuohjelma, kuten Bluefire, Elisan lukusovellus tai Adobe Digital Reader sovittaa kirjan juuri sille näytölle, jota satut käyttämään.

Koska EPUB ei ole kovin kaukana HTML ja CSS -maailmasta, kahden organisaation teknisen kehityksen voimien yhdistamisessä voi olla paljonkin iloa pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä on tiedossa organisaatioiden välistä valtataistelua, nahistelua kuka tekee mitäkin ja kuka edustaa ketä milläkin foorumilla.

EPUB-muotoisten kirjojen ostamista, lukemista ja julkaisua voi joka tapauksessa jatkaa kuten tähänkin asti. Nykyisten EPUB-kirjojen teknisestä yhteensopivuudesta tulevien EPUB- ja HTML -standardien kanssa on ohjelmistojen julkaisijoiden ja laitevalmistajien helppo pitää kiinni.

Ilman IDPF- ja W3C-organisaatioiden yhdistymistäkin pitkällä tähtäimellä EPUB-standardi olisi joka tapauksessa kehittynyt johonkin suuntaan. Ehkä olisi jatkettu nykyisellä ladattavan kirjan mallilla, tai valittu toinen tie. Koska EPUB-kehitysorganisaatio jatkossa on osa verkkostandardien HTML- ja CSS-kehitysorganisaatiota, uudenlaisen verkkokirjan eteenpäin vieminen voi ajan mittaan saada enemmän huomiota ja resursseja. Verkkokirjalla (tällä hetkellä) tarkoitan selaimella luettavaa kirjaa, jota ei aina ladata omalle koneelle.

IDPF tiedotti organisaationsa siirtyvän osaksi W3C:tä tammikuuhun 2017 mennessä.

Kuukausimaksullinen palvelu houkuttelee hinnalla digitaalisen median pariin

2016-10-14

Meille on itsestään selvää kuunnella musiikkia radiosta, katsoa urheilua televisiosta, lukea lehtiä sormet musteessa ja hakea kirjoja kirjakaupasta. Digitaalisen median myötä nämäkin sisällöt tulevat tai ovat jo saatavissa verkossa.

Usein myös verkkopalvelut noudattelevat vanhoja käytäntöjä: e-kirjoja ostetaan kirjakaupasta, musiikkia kuunnellaan Spotify-palvelusta ja elokuvia katsotaaan Netflixista. Mitä jos kaikki nämä niputetaan yhdeksi palveluksi ja tarjotaan verkossa edullisella kuukausihinnalla?

Ranskassa Cstream-niminen palvelu on paketoinut e-kirjat, lehdet, musiikin ja elokuvat yhdeksi kuukausimaksulliseksi tuotteeksi. 9,99 eurolla kuukaudessa saa koko palvelun kirja-, musiikki- ja elokuvavalikoiman käyttöönsä. Sisältöjä voi lukea, katsella ja kuunnella niin paljon kuin haluaa – vielä ainakaan rajoituksia ei ole.

Aivan äskettäin avatun Cstreamin valikoimissa on 50 000 kirjaa, 30 lehteä, miljoonia musiikkikappaleita, 300 elokuvaa and 1000 lastenohjelmaa.

Toinen vastaava palvelu, Yhdysvalloista käsin maailman valloitusta yrittävä Playster on hinnoitellut palvelunsa 25,95 euroon (hinta vaihtelee hieman maittain) per kuukausi. Tarjolla on musiikkia, elokuvia, kirjoja ja pelejä. Tähän nähden Cstreamin hinnoittelu on erittäin aggressiivista.

Jos Cstreamin hinnoittelua vertaa palveluihin, jotka tarjoavat kirjoja kiinteää kuukausimaksua vastaan on Cstream niihinkin verrattuna aggressiivisesti hinnoiteltu. Kirjapalvelut, kuten 24 Symbols, Bookmate tai Scribd ovat hinnoitelleet kuukauden kirjat noin 10 euroon. Suomessa vastaavat palvelut maksavat reilusti enemmän. Pelkkiä kirjoja sisältävissä palveluissa tuotevalikoima on tosin monta kertaa laajempi kuin Cstreamissa. Suuret englanninkieliset palvelut pystyvät tarjoamaan satojatuhansia, jopa yli miljoonaa kirjaa luettavaksi.

Median kuluttajille sisältöjen hintojen laskeminen yhä alemmas on mieluisa suuntaus. Sisältöjen tekijöiden kannalta suuntaus ei ole yksinomaan mieluisa – vaikka laajaa yleisöä toivotaan teoksille, tekijöiden saama korvaus teosten käytöstä voi jäädä pieneksi.

Ruotsissa on jo jupistu erittäin hyvin menestyneen ääni- ja e-kirjoihin erikoistuneen Storytel-palvelun maksamista pienistä korvauksista tekijöille. Ilmiö vaikuttaa samanlaiselta kuin muutama vuosi sitten Spotify-musiikkipalvelun kasvattaessa suosiotaan. Monet artistit olivat melkoisen käärmeissään Spotifyn maksamista mitättömän pienistä korvauksista. Kun aikaa on kulunut, ja Spotify saanut liiketoimintansa vakaalle pohjalle, se on pystynyt kasvattamaan artistien korvausten määrää. Jupinaa on ainakin vähemmän kuin pari vuotta sitten.

Vielä ei voi ennustaa mille tasolle kuukausimaksullisten mediapalvelujen hinnat asettuvat, sillä tässä otetaan aivan ensiaskelia uuden tuotekonseptin kanssa. Kuinka paljon yleisö on valmis maksamaan, ja minkä suuruisiin korvauksiin tekijät ovat tyytyväisiä?