Category Archives: Lukeminen

E-kirjojen kuukausimaksulliset lukupalvelut ja sanomalehtien verkkoversiot ovat löytämässä toisiaan

2018-11-09

Internetissä on runsas valikoima digitaalisia mediapalveluita mistä voi kuukausimaksua vastaan katsella elokuvia, lukea sanomalehteä, kuunnella musiikkia, jännittää urheilua, tai lukea kirjoja. Kun jokainen palvelu erikseen ostettuna maksaa jonkin verran, on yhteissumma äkkiä melko suuri usean palvelun tilaajalle. Vaan jos palveluita yhdistäisi ja tarjoaisi sopivan hinnan esimerkiksi innokkaille lukijoille, kysyntää voisi olla. Nyt e-kirjojen lukupalvelut ja sanomalehtien digitaaliset versiot näyttävätkin löytäneen toisensa.
Scribd, e-kirjojen lukupalvelu

Scribd ja New York Times

E-kirjojen lukupalvelu Scribd ja sanomalehti The New York Times aloittivat yhteisen kampanjan lokakuussa 2018 tarjoten hintaan 12,99 dollaria kuukaudessa rajoittamattoman lukuoikeuden sekä Scribdin kirjavalikoimaan että New York Timesin artikkeleihin.

Scribdin palvelusta tilaaja löytää e-kirjojen lisäksi äänikirjoja, aikakauslehtiä ja nuotteja. Scribdillä on sovellukset mobiililaitteille, joten lukea voi millä tahansa internetiin liitetyllä laitteella.

New York Timesin verkkosivuilta tilaaja saa kaikki artikkelit luettavaksi kuten myös arkiston 160 vuoden ajalta. Mobiilisovellukset ovat myös ladattavissa puhelimeen ja tabletiin.
Bookbeat: äänikirja ja e-kirjavalikoimaa

Bookbeat ja Dagens Nyheter

Ruotsissa ääni- ja e-kirjoja kuukausimaksulla tarjoava Bookbeat on lähtenyt yhteistyöhön sanomalehti Dagens Nyheterin kanssa. Lehti kertoo digitaalisten uutisten tilaajia olevan jo 150 000, joille nyt tarjotaan hintaan 99 kruunua kuukaudessa Bookbeatin kirjavalikoimaa. Normaalihinta Bookbeatilla Ruotsissa on 149 kruunua kuukaudessa.

Näiden kumppaneiden yhteistyö toimii vain yhteen suuntaan: Dagens Nyheterin digitaaliset tilaajat voivat hyödyntää sitä, mutta Bookbeatin tilaajille ei ole ylimääräistä hyvää tässä tarjolla.

Nämä yhteistyöt ovat erittäin myönteistä kehitystä. Toivomuslistalle voisin laittaa vielä sellaisen palvelun, josta saa tilata esimerkiksi kolmea sanomalehteä, kahta aikakauslehteä ja kirjoja johonkin sopivaan kuukausihintaan.

Vieraan kielen ymmärtäminen ei ehkä olekaan niin mahdotonta kuin aluksi saattaa tuntua

2018-07-27

Lomamatkaa varten moni opettelee muutaman sanan vierasta kieltä, jos ei muuten niin kohteliaisuudesta, että ainakin perustervehdykset tulisi hoidettua maailmanmatkaajan sujuvaan tyyliin. Kielen ymmärtämiseen ei itse asiassa valtavaa määrää sanoja edes tarvitse oppia, mutta esimerkiksi kirjan lukeminen on jo toinen juttu. Tutkijat tietävät jopa tähän tarvittavien sanojen lukumäärän.

Englanti, pub. Kuva: pub-kultur, tupinambah.
BBC:n haastattelemat kieliasiantuntijat ovat laskeneet äidinkieltään puhuvan ihmisen tuntevan noin 15000-20000 sanaa. Tarkkaan ottaen sanojen perusmuotoa, sillä perusmuodosta taivutetut sanat tulevat tuon lukumäärän lisäksi.

Kuinka monella sanalla voisi tulla toimeen vieraalla kielellä? Opettelemalla 800-1000 kielen yleisintä sanaa. Esimerkiksi englanninkielisestä tavallisesta arkipäivän puheesta pystyy ymmärtämään jopa 75% jos osaa kielen 800 yleisintä sanaa.

Tämähän ei vaikuta ollenkaan mahdottomalta. Jos joka päivä opettelisi edes yhden uuden sanan, niin reilussa kahdessa vuodessa voisi lähteä Lontooseen ja ymmärtää mitä paikalliset pubissa puhuvat. Tässä optimistisesti oletetaan, että lontoolaisten puhe on puhdasta englantia ilman voimakasta aksenttia.

Elokuvissa ja televisiossa kieli on sen verran monipuolisempaa, että niiden dialogia ymmärtääkseen täytyisi osata vähintään 3000 sanaa.

Vieraan kielen lukeminen (ja luetun ymmärtäminen) onkin sitten astetta vaativampaa. Kirjojen, sanomalehtien ja muiden artikkelien lukeminen vaatii jo 8000-9000 sanan osaamisen.

E-lukijat muuttavat lukutottumuksia

2018-06-11

Sähköinen lukulaite on kuin kirjasto pienoiskoossa.

Älypuhelimet ja tabletit ovat vuosien saatossa totuttaneet kuluttajat etsimään tietoa liikkeellä ollessaan ja samalla lukemaan. Uutiset, artikkelit ja blogit luetaan silloin kun siihen löytyy sopiva hetki. Paikka lukemiseen voi yhtä hyvin olla kotisohva, bussipysäkki tai hiekkaranta lomakohteessa. Tavallisilla mobiililaitteilla kirjojen lukeminen kuluttaa kuitenkin akkua, sillä näyttö on varsinkin ulkona ollessa pidettävä kirkkaalla.
Kindle-lukulaite kahvipöydässä

Kotikirjasto halutaan kuitenkin pitää mukana menossa ja samaa sisällön yltäkylläisyyttä, johon Internetissä on totuttu, kaivataan myös kirjoihin. Näille kasvaville markkinoille ovat e-lukijat iskeneet pysyvästi. Näistä menestynein on vuonna 2007 lanseerattu Amazon Kindle, jolla on kymmeniä miljoonia käyttäjiä maailmassa. Laite pyrkii jäljittelemään aidon paperin ja musteen olemusta tätä varten erityisesti kehitetyn näytön avulla, jonka energiankulutus on pyritty minimoimaan.

Amazon maailman suurimpana verkkokauppana tarjoaa miljoonia nimikkeitä luettavaksi, jotka voi kätevästi ostaa suoraan Kindle-laitteesta ja tallettaa sinne myöhempää lukemista varten. Laitteilla voi selata lisäksi muita dokumentteja. Kattavat tilastot, kirja-arvostelut ja taustatiedot motivoivat lukemaan aivan uudella tavalla. Kirjat voi jaotella esimerkiksi kaikkien lukuharrastajien keskimääräisen lukuajan mukaan, johon omaa edistymistä voi verrata. Monet e-lukijoiden käyttäjät ovatkin huomanneet lukevansa nopeammin ja enemmän paperikirjoihin verrattuna.

Digitaaliset kirjat ja lehdet kätevästi mukana matkassa

Painetut kirjat vievät tilaa ja ovat painavia, joten niitä ei kovin montaa pysty kuljettamaan mukana. Usein matkaavat perinteisten kirjojen ystävät joutuvat puntaroimaan aina saman kysymyksen edessä: “Mitkä kirjat otan mukaan lukemattomien joukosta?” Matkalaukkujen painorajat ja käsimatkatavaroiden rajoitukset tulevat nopeasti vastaan.

Digitaalinen lukija on tätä vastoin kevyt ja sen kautta pääsee käsiksi tuhansiin kirjoihin ja lehtiin. Madaltunut kynnys ostaa uutta lukemista muutamalla klikkauksella on ollut tärkeä tekijä e-kirjojen suosion kasvuun. Nykyään monet teokset julkaistaan vain digitaalisesti pienten kustannusten vuoksi, ja paperinen versio saatetaan painaa vain tilauksesta tai jos tähän on muutoin tarpeeksi kysyntää.

Moderni matkailija varaa liput netissä, etsii nähtävyydet Yelpistä arvostelujen perusteella, tilaa taksin Uberilla ja selaa Googlen karttaa kännykän ruudulta kohteessa ollessaan. Mobiililaitteiden yleistymisen myötä tähän liittyvä teknologia ja sovellukset ovat muuttaneet matkailutapoja pysyvästi, ja uudet tavat kuluttaa sisältöä tulevat edelleen muuttamaan elämää. Lomamatkalla on toki miellyttävää lukea paperista kirjaa tai lehteä riippukeinussa köllötellen, mutta kevyt mobiililaite – ja samalla koko kotikirjasto – kulkee näin paljon kätevämmin matkassa.

Perinteinen paperikirja sinnittelee e-lukijoiden rinnalla

avonainen pokkari nurmikolla

E-kirjojen myynti Kindle-lukulaitteen julkaisun jälkeisinä vuosina oli pelkkää kasvujuhlaa. Vastaavaa suosiota ei ole sitten Applen iPhonen jälkeen nähty. Digitaalisten kirjojen menestyksekästä myyntikäyrää selittävät osaltaan uutuudenviehätys ja toisaalta sosiaalinen media, jonka kautta suositut ilmiöt leviävät nopeasti massojen tietoisuuteen.

Myös Suomessa e-kirjojen myynti on lähtenyt kasvuun. Kirjastot ovat tuoneet e-lukijat kenen tahansa lainattavaksi ja näin tutustuttaneet suomalaiset kuluttajat teknologiaan vaivihkaa. Monet harkitsevat nyt oman lukulaitteen ostoa. Perinteisiä kirjoja ja lehtiä on Suomessa aina luettu paljon, ja luetaan jatkossakin. Sähköiset kirjat ovat nousseet niiden rinnalle käteväksi vaihtoehdoksi täydentämään lukukokemusta.

Painettujen kirjojen lukeminen julkisesti on tullut osaksi ihmisten tapaa viestittää omaa statustaan tai kiinnostuksen kohteitaan. Paperikirjat tekevät uutta tulemistaan myös pienten julkaisijoiden voimin, uutena ilmiönä sellaisten YouTube-tähtien, kuten PewDiePien, Shane Dawsonin ja Kristina Webbin vanavedessä. Nuori sukupolvi, muuten lähes pelkästään digitaalisen sisällön kuluttajina, ostaa mielellään myös jotain konkreettista itselleen tärkeäksi kokemaltaan idolilta.

Bill Gatesin kirjasuositukset kesälomille luettavaksi

2018-05-25

Moni kirjojen ystävä on jo talven mittaan kasannut pinoa kirjoista, jotka on tarkoitus lukea kesälomalla. Olipa mökki-, kaupunki-, vuoristo- tai rantaloma, niin monessakin välissä jää aikaa syventyä oikein kunnolla lukemaan. Kokeneet matkailevat kirjoittajamme suosittelevat pakkaamaan kaikki luettava lukulaitteeseen tai muuhun mobiililaitteeseen, jotta tarvittava kirjasto kulkee kevyesti mukana.

Bill Gates, kuva videolta jossa hän suosittelee kesälukemista
Microsoft-yhtiön perustaja Bill Gates, joka jätti yrityksen johtamisen nuorempien huoleksi jo vuosia sitten, on aina pitänyt huolta siitä, että hänelle jää aikaa lukea kirjoja. Gatesilta jäi aikoinaan opiskelut aivan alussa jo kesken, koska yrittäjän elämä vei kaiken nuoren nörtin ajan.

Hänen jo kuuluisaksi tullut kirjalista kesää varten on jälleen tietokirjoista koostuva. Ainostaan yksi suositelluista kirjoista sekoittaa faktaa ja fiktiota. Tässä Bill Gatesin suosittelemat tietokirjat kesälle 2018.

Factfulness, kirjoittaneet Hans Rosling, Ola Rosling ja Anna Rosling Ronnlund. Gates pitää tätä yhtenä parhaana koskaan lukemanaan kirjana. Teoksen aiheena on uusi tapa ymmärtää maailmaa ja miten elämä todellisuudessa paranee jatkuvasti. Kirja on ilmestynyt suomeksi nimellä Faktojen maailma.

Leonardo da Vinci, kirjoittanut Walter Isaacson. Da Vincin elämäkerta etsii erityisesti vastauksia kysymykseen mikä teki hänestä niin monen alan neron.

Lincoln in the Bardo, kirjoittanut George Saunders. Tässä Yhdysvaltojen sisällissodasta kertovassa kirjassa sekoitetaan todellista historiaa kirjailijan tarinaan. Teos on saatavilla suomeksi nimellä Lincoln Bardossa.

Origin Story: A Big History of Everything, kirjoittanut David Christian. Aiheena ihmisen paikka universumissa.

Everything Happens for a Reason and Other Lies I’ve Loved, kirjoittanut Kate Bowler. Syöpäpotilaan hauskat, mutta uskonnolliset muistelmat.

Lomakohteen mukaan Bill Gates ei kirjoja valinnut, ja matkaoppaatkin on hyvä tutkia jo ennen matkalle lähtöä. Tässä pari suositusta. Ne jotka suunnittelevat lomaa etelän aurinkoon, esimerkiksi Portugalin Algarveen, löytävät täältä Algarven matkaoppaan. Lomalaiset, jotka haluavat pohjoiseen, esimerkiksi Lappiin, voivat ladata Lapin (sisältää Suomi, Ruotsi, Norja) opaskirjan tästä.

Via Fast Company.

Alla video, jossa Bill Gates itse esittelee suosittelemansa kirjat.

Oletko aina halunnut nukkua kirjahyllyssä? Tokiossa se on mahdollista

2018-03-09

Pienet boutique-hotellit, joilla on jokin teema ovat tulleet suosituiksi kenties vaihtoehtona maailmanlaajuisille hotelliketjuille. Esimerkiksi Portugalissa toimiva hotelli, jossa on tarjolla valtava määrä kirjoja on herättänyt kiinnostusta. Tokiossa on kuitenkin kirja-aiheinen majatalo, joka pistää vieläkin paremmaksi: vieraat nukkuvat kirjahyllyssä kirjojen ympäröimänä.

Book and Bed hostel, Tokio
Book and Bed hostel avasi ovensa ja kirjahyllynsä matkailijoille vuonna 2015. Loppujen lopuksi konsepti on yksinkertainen: majapaikan järkälemäinen kirjahylly on suunniteltu siten, että kirjoilla on omat lokeronsa ja niiden väleistä löytyy makuusoppeja, joihin mahtuu yksi kirjojen ystävä nukkumaan. Sohvia ja kahvipöytiä on tilassa myös niitä varten, jotka kenties haluavat vaihtaa ajatuksia toisten lukijoiden kanssa.
Book and Bed hotel Tokio, Japani
Vieraille ei tosiaan ole huoneita, vaan he nukkuvat kirjahyllyyn rakennetuissa lokeroissa. Niihin mahtuu ainoastaan vuode, sähköpistoke ja lukulamppu. Makuusoppeja on kahta kokoa: 120cm x 200cm ja 80cm × 200cm mitoiltaan, joten pieniä suljettuja paikkoja kammoava matkaaja ei niihin sovi. Tässä on kuitenkin todellinen vaihtoehto rajallisen budjetin matkailijoille, sillä Book and Bed on kohtuuhintainen majatalo muuten kalliissa Tokiossa.

Kirjahyllyyn perustuva konsepti on onnistunut niin hyvin, että omistajat avaavat jo viidennen samalla muotilla tehdyn hostelin Tokioon. Vuoden 2018 puolivälissä valmistuva hostel sijaitsee Shinjukun alueella.
Kirjahylly nukkumista varten: Tokio, Book and Bed
Hinta yhdeltä yöltä on noin 50 dollaria. Kirjoja on tarjolla suunnilleen 5000, mukana on myös englanninkielisiä teoksia. Hyllyistä löytyviä teoksia voi ostaa, mutta ei hostelista, vaan on etsittävä Shibuya Publishing & Booksellers -kirjakauppa. Sama kauppaketju myös pitää huolen majapaikan kirjavalikoimasta.

Tämän artikkelin kuvat ovat Book and Bed –hostelin. Ne ovat useasta eri hostelista.

hostel kirjojen ystäville Tokiossa
Book and bed hotel, Tokio

Klaava.com raportoi aiheesta.

Kirjojen lukeminen edesauttaa peleissä menestymistä

2016-10-28

Perinteisiä ja verkkopelejä on monenlaisia, mutta on joitakin pelejä, joissa oikeasta tiedosta on apua. Trivial Pursuit tulee monelle ensimmäisenä mieleen pelinä, jossa yleistiedon nippelitiedolla ja arvaamalla saattaa pärjätä pitkälle.

Hieman vaikeampaa menestyminen voi olla pelissä, jossa keskitytään rajattuun aihealueeseen. Silloin täytyy oikeasti tietää asiasta jotain, koska kysymykset ovat yksityiskohtaisia. Otetaan esimerkiksi historia (käytännössä mahdottoman laaja aihe) tai siitä rajattu aihe sotahistoria (vieläkin erittäin laaja, mutta hallittavissa).
Napoleon
Älypää-palvelussa on sotahistoriaa käsittelevä peli, tai paremminkin visa, jota voi kokeilla tästä: alypaa.com/yhteisot/pelit/Sotahistoria

Vinkki: tässä muutama kirja, joiden lukemisesta on apua pelissä menestymiselle.
Sotataidon historia kirjan kansikuva
Sotataidon mestareita
Kansainvälisten suhteiden käännekohtia
Talvisota

Parhaat e-kirjojen lukuohjelmat puhelimeen ja tabletiin

2016-07-20

E-kirjojen lukeminen tabletien lisäksi myös älypuhelimilla on yleistynyt sitä mukaa kun puhelinten näytön koko on kasvanut ja näytöt ovat tarkkoja ja kirkkaita. Kirjojen lukeminen mobiililaitteella on miellyttävää vain kun sähköisten kirjojen lataaminen ja itse lukutapahtuma sujuu mukavasti. Siitä on vastuussa laitteeseen ladattava lukuohjelma. Vaan mikä monista ohjelmista?
lg g3, kindle lukuohjelma puhelimessa
Ensin tässä artikkelissa listataan suosittuja sovelluksia Android-laitteille (kuten Samsung, LG, Sony, Huawei tabletit ja puhelimet) ja Applen laitteille (iPad ja iPhone). Sen jälkeen kerromme muutaman vinkin, joiden avulla se oikea app kirjojen lukemiseen löytyy.

Kaikki seuraavat sovellukset ovat ladattavissa Apple App Storesta ja Google Play -palvelusta.

Seuraavat lukuohjelmat osaavat avata EPUB-muotoisia kirjoja (Suomessa kaikkien kauppojen käyttämä formaatti), ja moni sovellus osaa myös avata HTML, TXT ja PDF -dokumentteja.

24 Symbols
Aldiko Book Reader
Bluefire Reader
Bookmate
Elisa Kirja
FBReader
Google Play Books
Kobo Books
KyBook (vain Applen laitteille)
Marvin (vain Applen laitteille)
Moon+ Reader (vain Android-laitteille)
NeoSoar
Nook
Scribd
Universal Book Reader (vain Android-laitteille)

Jos ostat kirjasi Amazon Kindle Storesta, sinulla on oltava Kindle-lukulaite tai sinun on ladattava Kindle-lukuohjelma. Ilmainen Kindle sovellus on saatavilla puhelimiin, tableteihin ja tietokoneisiin.

Jos ostat kirjasi Apple iBooks -kaupasta, et voi myöskään valita lukuohjelmaa, vaan sinun on käytettävä iBooks-sovellusta. Se on saatavilla Mac-tietokoneille, iPadiin ja iPhoneen.

Kirjojen kuuntelu mobiililaitteella on mukavaa monessa tilanteessa – varsinkin jos kuulokkeet ovat mukana. Myös kuunteluun tarvitaan app. Kaksi äänikirjojen kuuntelusovellusta on suosittua:

Audible (lähinnä englanninkielisiä äänikirjoja)
Storytel (ruotsin-, suomen- ja englanninkielisiä äänikirjoja)

Mikä näistä lukuohjelmista on paras?

lg g3, fbreader e-kirjojen lukuohjelma
Mikäli olet jo valinnut e-kirjojen ostopaikaksi Amazon Kindle Storen, Kindle-lukuohjelma on helppo valinta, koska se on ainoa, millä Amazonista ladattuja kirjoja voi lukea. Sama koskee Applen kirjakauppaa: jos ostat kirjasi sieltä, käytät iBooks-lukuohjelmaa.

Sellaiset kirjojen ystävät, jotka ovat löytäneet kuukausimaksullisten kirjapalveluiden tarjonnan, käyttävät myös tilaamansa palvelun tarjoamaa lukuohjelmaa. Tämä koskee 24 Symbols, Audible, Bookmate, Scribd ja Storytel -palveluita.

Moni kirjojen ystävä kuitenkin ostaa e-kirjansa sieltä mistä sattuvat sopivan teoksen löytämään sopivaan hintaan. Suomenkielinen lukuohjelma Elisa Kirja, ja Google Play Books ja Bluefire Reader ovat hyvin toimivia sovelluksia, jotka osaavat avata EPUB-kirjoja. FBReader ei ehkä ole kaikkein kaunein lukuohjelma, mutta se avaa lähes minkä tahansa muotoisen kirjan.

Lukeminen kannattaa aina

2016-07-12

Jörn Donnerin kuuluisat sanat ovat ajankohtaisempia nyt jos koskaan. Kirjojen myyntiluvut ovat laskeneet jo lähes kymmenen vuoden ajan, mutta viime vuonna kirjamyynti kasvoi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008, kertoo Mikko Aarne Rivien Välistä-blogissaan.

mies kirjapino edessään
Ihmisten ajankäyttöä hallitsevat tietokoneet ja mobiililaitteet, joiden kautta varsinkin sosiaalinen media on noussut ykköseksi monien ihmisten ajankäytön suhteen, mutta lukeminen pitää kuitenkin pintansa suosittuna harrastuksena.vYhtenä syynä voidaan pitää e-kirjoja ja -lukulaitteita, jotka pitävät huolen siitä, että kustannusala on mukana kehittyvän teknologian aallonharjalla. Lukukeskus.fi on julkaissut “10+1 faktaa lukemisesta” -tiedotteen, joka kertoo joka kolmannen (36%) suomalaisen lukevan kirjoja. Tiedotteen mukaan naiset (43%) lukevat miehiä (29%) enemmän.

Tilastokeskus on julkaissut tutkimuksen suomalaisten ajankäytöstä, josta käy ilmi tietokoneen käytön hurja kasvu. Vuonna 1999 pelaaminen ja muu tietokoneen käyttö vei aikaa alle 60 minuuttia 10-24-vuotiaiden miesten luokassa, hieman yli 10 minuuttia 25-44-vuotiailla miehillä, ja noin viisi minuuttia päivässä 45-64-vuotiailla miehillä. Naisilla luvut olivat murto-osia miesten tilastoiduista ajoista.

nainen pitelee kirjoja sylissään
Tutkimuksen mukaan kymmenen vuotta myöhemmin, syksyllä 2009, ajat olivat kasvaneet moninkertaisiksi. Nuoret 10-24-vuotiaat miehet käyttivät lähes 120 minuuttia päivässä koneen ääressä, ja vanhemmat ikäluokat ovat nostaneet ajankäyttöään yli viisinkertaiseksi. Naisten ajankäyttö tietokoneella on noussut samassa ajassa jopa enemmän.

Kun otamme huomioon sen, että tutkimus on jo seitsemän vuotta vanha ja esimerkiksi suosituin sosiaalinen media, Facebook, oli tuolloin Suomessa vasta nousemassa suosioon nuorison keskuudessa, puhumattakaan vanhemmista ikäluokista, on ajankäyttö tietokoneiden ja mobiililaitteiden parissa kasvanut hurjaa tahtia.

MTV julkaisi vuoden 2015 lopussa TNS Atlas –intermedia-tutkimuksen, josta käy ilmi, että 15-69 -vuotias suomalainen viettää keskimäärin noin 7,5 tuntia vuorokaudessa median (internet, televisio, netti-tv, mobiili-internet, radio, sanoma- ja muut lehdet) parissa. Printtimedia vei 44 minuuttia per vuorokausi, televisio keskimäärin 149 minuuttia päivästä, radio 90 minuuttia, ja internet eri välineillä käytettynä 160 minuuttia, eli reilun kolmanneksen. Internetin käyttö on kasvanut lähes 50 minuuttia vuodesta 2010.

Vaikka suomalaisten ajankäyttö onkin muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana, ja etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana todella huomattavasti, ei kirjojen suosio ole laskenut merkittävästi. Luvut näyttävät toki huolestuttavilta kustantamoiden ja kirjailijoiden näkökulmasta, sillä myynti sakkaa viime vuoden pienestä noususta huolimatta. Suomalaiset lukevat yhä enemmän haluamaansa sisältöä internetin kautta. Tämä tarkoittaa sekä uutisia, tietokirjallisuutta, että viihdekirjallisuutta. Onkin selvää, että kustantamot ja kirjailijat eivät voi levätä laakereillaan ja jatkaa kuten tähän asti, vaan on keksittävä uusia keinoja yleisön tavoittamiseksi. E-kirjat kasvattavat suosiotaan, mutta on käsittämätöntä, että niitä verotetaan rankemmin kuin paperikirjoja.

Olkoon media mikä tahansa, suomalaiset lukevat paljon eikä tähän ole näkyvissä muutosta. Moni on huolissaan suomen kielen kehityksestä, sillä netissä kieli muuttuu aiempaa nopeammin. Tämä näkyy sekä nuorten puheessa että kirjoituksessa. Kieli on kuitenkin muuttuva ja kehittyvä asia, ja näin on aina ollut. Muutos ei ole pahasta, ja suomen kieli kehittyy kansan tahdon mukaisesti. YLE kysyi vuonna 2014 lukuviikon kunniaksi muutamia lukemiseen liittyviä kysymyksiä kirjojen ja kirjoittamisen kanssa tekemisissä olevilta henkilöiltä ja esimerkiksi Harry Potter -sarjan kääntäjänä tunnetuksi tullut Jaana Kapari-Jatta uskoo lukemisen kulkevat aaltoina ja tulevat taas pian muotiin. Suomalaiset ovat lukukansaa.